Üksteist

Sain Tallinnapäiväkirja -blogia pitävältä Idalta haasteen, jossa on kerrottava 11 faktaa itsestään ja vastata Idan laatimiin 11 kysymykseen. Ida oli suunannut nuo 11 kysymystä meille ulkosuomalaisille sopiviksi, joten ajattelin kirjoittaa myös nuo 11 faktaa itsestäni niin, että ne liittyvät jollakin tavalla ulkosuomalaisuuteen ja monikulttuurisuuteen. :)

11 FAKTAA

1. Alkuun ihan perusfaktani, jos tänne sattuu eksymään joku ihan uusi lukija :) Olen siis Annina, Virossa tällä hetkellä asuva, sukujuuriltani täysin suomalainen 20-vuotias tyttö. Opiskelen humanistisia aineita Tallinnan yliopistossa ensimmäistä vuotta.

2. Olen tähän ikään mennessä asunut neljässä eri maassa: Suomessa, Usassa, Ranskassa ja täällä Virossa. Eikä tämä riitä vielä alkuunkaa, jatkossa pitäisi ehdottomasti päästä vielä muuallekin!

3. Olen aina ollut kansainvälisissä kouluissa, mistä olen ikuisen kiitoksen velkaa vanhemmilleni. Uskon saaneeni kouluistani paljon valmiuksia ja avarakatseisuutta maailmaa nähneiltä opettajilta ja luokkakavereilta.

4. Suomi on vahvin puhumista kielistäni, ja osaan siis luonnollisesti ilmaista itseni parhaiten suomeksi. Minulla on tämmöinen hassu juttu: kun tosissani bondaan jonkun kanssa esimerkiksi englanninkielellä, tuntuu myöhemmin kuin olisin puhunut suomea. Se "connection" toisen ihmisen kanssa on varmaankin saanut minut tuntemaan, että olen saanut itseni todella hyvin ilmaistua ja näin ollen yksinkertaiset aivoni viestivät minulle puhuneeni suomea. Haha, mahtaakohan jollakin olla saman tapaisia kokemuksia, vai olenko vain hieman erikoinen? :D

5. Pidän kaikesta ällömakeasta, juurikin sellaisista hirveistä Jenkkilän herkuista. Teoriani tähän on se, että asuin Amerikassa sen ikäisenä, kun makuaistini kehittyi ja näin ollen totuin kaikkeen ylimakeaan. Huomaan esimerkiksi, että valtaosa Suomessa sen ikäisinä oleilleista ei todellakaan söisi niitä juttuja, jotka ovat minulle suurinta herkkua. En voi käsittää, miten jonkun mielestä esimerkiksi kinuskikastike on liian makeaa, kun se ei sitä minulle todellakaan ole. Isäni tyrmää täysin tämän keksimäni teorian, minkäs tuomion te muut annatte?

6.  Suomenruotsalaisessa lukiossa opin mielestäni todella paljon ihmisten ennakkoluuloista ja suhtautumisista toisiinsa. Olen siitä todella iloinen, ja siitäkin, kun sain nähdä suomenruotsalaista kulttuuria. Heillä on tosi kivoja tapoja ja perinteitä, ja olen todella kiitollinen niille kaikille, jotka niitä kanssani jakoivat. Ja eritoten niille, jotka jaksoivat yrittää ymmärtää ruotsin sönkötystäni, sillä heidän ansiostaan puhun kieltä nyt jo melko sujuvasti! :)

7. Ulkomailla minua luullaan useimmiten venäläiseksi. Sitä arvataan aivan reippaasti eniten kansalaisuudekseni, jos ei paremmin tiedetä. Se on mielestäni jostain syystä tosi hauskaa! Kauan sitten eläneet sukulaiseni taitavat sitäpaitsi olla sieltä kotoisin.

8. Kouluhistoriani englannin opettajat ovat vaikka mistä kotoisin: Englannista, Walesistä, Australiasta, Kanadasta, Etelä-Afrikasta ja eripuolin Jenkkilää. Tästä johtuen sanon joitakin sanoja aivan hassuilla aksenteilla, siten miten opettajatkin ovat ne sanoneet.

9. En voi sietää rasismia, se saa suorastaan vereni kiehumaan. Pääkoppaani ei vaan mahdu, miten jotkut voivat tosissaan uskoa typeriä yleistyksiä joistakin ihmisryhmistä. Suoraan sanottuna uskon sen johtuvan siitä, ettei ole viettänyt kovinkaan paljon aikaa muunlaisten ihmisten kanssa. Se on todella sääli, sillä erilaisten kulttuureiden näkeminen on todella mielenkiintoista, vaikkakin erilaisuudet saattavat joskus hieman ihmetyttää. Se on kuitenkin vain osa koko hauskuutta sekin!

10. Hain yliopistoon Amsterdamiin, josta olin aivan innoissani ja olin jo suunnitellut jo koko elämäni sinne. Olin tietysti kovin pettynyt, kun sain tietää etten sinne päässyt, mutta keksin nopeasti hakevani Tallinnaan sen sijaan. Nyt olen todella onnellinen täällä enkä osaisi enää edes kuvitellakaan millaista siellä Amsterdamissa olisi.. Saman tapaisia juttuja minulle on käynyt todella usein! Niin se elämä suunnittelee itse itsensä :)

11. Vaikka koenkin kansainvälisyyden olevan suuri osa identiteettiäni, tiedän tasan mistä juureni ovat peräisin ja pidän valtavasti kotimaastani Suomesta :)


11 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA 

1. Mikä on ollut suurin (tai hauskin) kulttuurishokkisi nykyisessä kotimaassasi?

Ihmettelen jatkuvasti miten Viro ja Suomi ovat niin samanlaisia, mutta kuitenkin aivan erilaisia. Meillä on hämmentävän paljon yhtäläisyyksiä kulttuureissamme, mutta samanaikaisesti on asioita, jotka hoidetaan meillä päin täysin erilailla. Tästä on kuitenkin vaikea keksiä tähän hätään mitää konkreettisia esimerkkejä..

2. Kuinka muutit maahan, jossa nyt asut? Reppu selässä lentokoneella/laivalla, itse ajamalla tai muuttofirman avulla? 

Laivalla ja itse ajamalla. Tai no, poikaystävä sitä ajoi..

3. Mikä on parasta maassa, jossa asut?

Täällä Tallinnassa parasta on ehdottomasti kaupunkikulttuuri! Täällä on niin paljon mahtavia kuppiloita ja ravintoloita, museoita ja kauppoja, ja kaikkia kivoja tapahtumia. Pikku- ja suurkaupingin parhaat ominaisuudet yhdistyvät tosi kivalla tavalla Tallinnassa.

4. Entä mikä ikävintä?

Yleinen huonotuulisuus, erityisesti asiakaspalvelutilanteissa. Ei meitä suomalaisiakaan mitenkään yltiöpositiivisiksi voisi kutsua, mutta täällä on kuitenkin vähän happamampaa kansaa noin keskimäärin..

5. Oletko opiskellut tai muuten oppinut paikallista kieltä, entä kiinnostaako sen oppiminen sinua?

Omaan luontaisesti hyvän kielipään, joten olen oppinut paljon vironkielisiä sanoja ja lauseita, vaikken ikinä ole kieltä opiskellutkaan. Olisi kyllä mahtavaa jos näiltä kolmelta opiskeluvuodelta jäisi muistoksi uusi kieli, joten mahdollisesti menen lähitulevaisuudessa viron kurssille.

6. Mikä on paras paikallinen herkku, jonka olemassaolosta et välttämättä aiemmin edes tiennyt?

Perunan kuoret!

7. Onko uusiin ihmisiin tutustuminen (uudessa) kotimaassasi ollut helppoa?

Alussa ei ollut. Vaikka olenkin todella sosiaalista tyyppiä, alkuaikoina ei oikein tahtonut löytyä oman henkistä porukkaa mistään.. Asia onneksi korjaantui siinä kolmen kuukauden jälkeen, ja nyt minulla on aivan mielettömiä ystäviä täällä! :)

8. Mitä erityisesti kaipaat Suomesta?

Poikaystävää. Muuten reissaankin sinne niin tiheään tahtiin, ettei muuta oikein ehdikään ikävöidä.

9. Kerro jokin satunnainen fakta, hauska sattuma tai muu mielestäsi hauska/mielenkiintoinen juttu tämänhetkisestä kotimaastasi :)  

Täällä jos kertoo ettei osaa viroa, niin ihmiset automaattisesti luulee sinun olevan venäjänkielinen. Se oli alussa todella hämmentävää, sillä en tiennyt että Tallinnan asukkaista peräti 50% ovat venäjänkielisiä!! En olisi ollenkaan arvionut osuutta noin suureksi ennen muuttoani tänne.

10. Mitä koet erityisesti oppineesi tai saaneesi lisää uudessa kotimaassasi?

Olen oppinut tästä lähimmästä naapurimaastamme paljon, ja todennut aiemmat ennakkoluuloni maahan ja ihmisiin liittyen lähinnä naurettaviksi. Viro on kaikissa suhteissa todella lähellä Suomea, enkä tunne kovinkaan monta suomalaista (ainakaan pk-seutulaista), jotka eivät olisi vähintään Tallinnassa käyneet. Siltikin suomalaiset tietävästi todella vähän Virosta, ja yleisesti ottaen suomalaisilla on todella ihmeellisiä ennakkoluuloja Viroa ja virolaisia kohtaan. Minäkään en ennen tiennyt Virosta juuri mitään, ja minullakin oli joitain hassuja ennakkoluuloja. Olen siis todella iloinen siitä, että olen saanut yleissivistystäni kasvatettua ja kumottua typeriä ennakkoluulojani:) Uskon, että tällä tavoin avarakatseisuuteni on kasvanut ihan kokonaisuudessaan.

11. Jos sinulla on jokin harrastus, oletko kokenut sen jatkamisen helpoksi uudessa/nykyisessä kotimaassasi tai oletko ehkä aloittanut jonkun uuden harrastuksen?

Muodostelmaluistelun jälkeen en ole harrastanut mitään vakituista, vaan poukkoillut satunnaisilta kursseilta toiselle. Sama on jatkunut Tallinnassakin - keväällä olen harrastanut mm. joogaa, saleilua ja näyttelyä. Tämän haasteen myötä inspiroidun kuitenkin ottamaan selvää, josko voisin aloittaa vanhan tutun luistelun tällä puolen lahtea, haastajani Ida kun ilmeisesti harrastaa nimenomaan taitoluistelua täällä..:)

*

Kiitoksia vielä haasteesta, tätä oli todella hauska toteuttaa, ja kysymykset herättivät minussa uusia ajatuksia. Loppuun haluan vielä sanoa, että kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa Tallinnapäiväkirja -blogi. Todella mielenkiintoista luettavaa, itse uppoudin Idan pohdiskeleviin teksteihin niin, että viime laivamatka Helsinkiin meni ihan hujauksessa. Jos Tallinna-aiheet siis kiinnostavat, klikkaa itsesi kyseiseen blogiin!

Nyt soi: Elliott Smith - Needle In The Hay

Kuvat: andthatswhoiam.tumblr.com