XXVI LAULUPIDU "AJA PUUDUTUS. PUUDUTUSE AEG"

En nuorempana pitänyt Suomesta. Toivoin usein, että asuisimme edelleen Amerikassa. Olen myöhemmin kuitenkin oppinut arvostaa Suomea: kaunista luontoa, aitoja ihmisiä, ruisleipää, karjalanpiirakkaa, saunaa ja hassuja tapojamme. Sitä, että Suomessa kaikki on tuttua ja turvallista. Toki Suomessa on paljon vikojakin, mutta niin on jokaikisessä toisessakin maassa. Suomi on huonoista säistään ja juroista ihmisistään huolimatta todella ihana paikka, ja nykyään minua ärsyttää meidän suomalaisten taipumus vähätellä Suomea. “Ei tääl oo mitää, onneks Stadii sentää avattii se Staarpaksi” –tyyliin.

Tätä tismalleen samaa asennetta on havaittavissa täällä virolaistenkin keskuudessa. Ja tiedättekö, virolaisten Viron vähättely ärsyttää minua mahdollisesti vielä enemmän kuin suomalaisten Suomen vähättely. Kai se johtuu siitä, että itse olen niin innoissani tästä maasta ja elämästäni täällä, ja sitten joku tulee ja töksäyttää “miksi ihmeessä olet tullut kaikista paikoista tänne?”

Toissa viikonlopun ja laulujuhlien myötä tämä asenne kuitenkin katosi Viron ilmakehästä kuin tuhka tuuleen. Tallinnaan laululavalle nousi 20,000 henkinen kuoro laulamaan kansanlauluja, mitä koko maa seurasi innokkaana. Laulujuhlia vietettiin ensimmäistä kertaa Tartossa vuonna 1869, ja tapahtuma on siitä lähtien toistettu joka viides vuosi. Alunperin juhlat saivat alkunsa kansallisesta heräämisestä, ja sitemmin laulua on käytetty osoittamaan kansan mieltä vallan aikana. Kyseessä on siis erittäin tunnerikas ja merkittävä tapahtuma virolaisille. Ystäväni Ivo kuvaili laulujuhlia näin: “Laulujuhlat ovat hieno tapahtuma siksi, koska niihin kiteytyy koko Viron historia. Ne alkoivat ennen ensimmäistä itsenäisyyttä, jolloin laulettiin paljon vanhoista ajoista ja virolaisuudesta. Myöhemmin on laulettu Tanksan, Saksan, Ruotsin ja Venäjän vallasta. Nykyään saamme laulaa myös Neuvostoliitosta.”

Itse tapahtuma oli kaksipäiväinen. Juhlat alkoivat lauantai-iltana avajaisseremonialla, jossa laulettiin Viron kansallislaulu (on muuten niin outoa, kun sävel on sama kuin Suomenkin kansallislaulussa), sytytettiin juhlatuli ja kuunneltiin presidentti Ilveksen puhe.

Ystäväni Kelli: “Minusta on todella hyvä, että pääsit kokemaan laulujuhlat. Juhlat ovat niin iso osa meidän kulttuuriamme. Tänä vuonna laulujuhlat olivat vieläpä erityisen suuret ja kivat.”

Työkaverini Ainy: “Tänä vuonna paikalla oli paljon enemmän ihmisiä, kuin muutamana aiempana vuonna. Varmasti osittain hyvien säiden takia. Panin myös merkille, että tänä vuonna paikalla oli myös paljon ulkomaalaisia. Englantia, ruotsia ja suomea kuului puhuttavan paljon.”

Minulla tuli laulujuhlien väenpaljoudesta samanlainen absurdi olo kuin Kiinassa Tian’anemin aukiolla. Yleisö koostui n 150,000 ihmisestä. Se on 10% koko Viron väestöstä. Ihmisiä tulee Tallinnaan kaikkialta Virosta, ja nykyään myös kasvava määrä turisteja.

Kansan asuja, kukkaseppeleitä, lettipäitä ja sini-valko-mustaan pukeutuneita ihmisiä näkyi paljon.

Sunnuntaina laulujuhlat kestivät yli seitsemän tuntia. Laulujuhlat olivat kuin suuri piknik, jossa yksinkertaisesti juteltiin, kuunneltiin kuorolauluja, laulettiin mukana ja heiluteltiin Viron lippuja.  Tunnelma kohosi molempina päivinä loppua kohden. Ihmiset alkoivat laulaa mukana enemmän, ja lopulta koko areena seisoi ja keskittyi lauluihin täysin.

Laulujuhlissa myytiin ihan kaikkea. Kaverini oli nähnyt jopa 2nd hand kirjakaupan juhla-alueella. Myytävät ruoat olivat kuitenkin perinteistä virolaista keittiötä, mikä oli mielestäni hauskaa.

Ystäväni Karmen: “Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun en ollut laulamassa. Oli ihanaa nähdä laulujuhlat lavan toiseltakin puolen. Olin lähellä lavaa, ja aloin itkeä lempilaulujeni aikana.”

Työkaverini Ainy: “Laulujuhliin tulee mentyä, vaikka tietäisikin sen olevan hieman tukalaa. Olin itse paikalla muutaman tunnin, minuun tarttui tunnelma, ja sitten oli kiva lähteä kotiin katsomaan loput TV:stä.”

Suurimman osan elämästään ulkomailla asunut virolainen ystäväni Pat oli aivan innoissaan, kun pääsi ensimmäisiin laulujuhliinsa. “It has been pretty awesome.”

Ulkomaalaiselle laulujuhlat eivät varmasti tunnu samalta, kuin virolaisille. Seurailin itse laulujuhlissa olevien lasten meininkiä. Paikalla olevat aikuiset ovat laulujuhlista niin innoissaan juuri siksi, että heille on sitä vauvasta asti hehkutettu. Mietin, että onkohan pienillä lapsilla oikeasti hauskaa tapahtumassa. Sain vastauksen ystävältäni Liisalta: “Pian kuusi vuotta täyttävä siskon poikani jaksoi keskittyä ehkä pariin lauluun, mutta sitten huomio herpaantui täysin. ‘Voitaisiinko tehdä jotain muuta’, ‘mennäänkö leikkimään’, ‘tää on ihan tylsää’.”

Liisan siskon poika on seuraavissa laulujuhlissa 11-vuotias. On hyvin mahdollista, että hän pääsee koulunsa ja 20,000 muun kuorolaisen kanssa lavalle esiintymään. Esiintyipä tai ei, veikkaan silti, että tämä poika seuraa viiden vuoden päästä laulujuhlia jo aivan erilaisella mielenkiinnolla.

Kävikö joku muukin laulujuhlissa? Millaiset fiilikset jäivät pintaan?

Nyt soi: The Kooks - Stormy Weather

Kas lähed Positivusse?

Viime vuoden line-up Positivus –festivaaleilla oli aivan täydellinen. The xx, Imagine Dragons, Tom Odell, Sigur Rós, Crystal Castles, Iiris, Two Door Cinema Club... just to name a few. En edellenkään ymmärrä miksen lähtenyt sinä viikonloppuna Latviaan, valehdellut silloiselle pomolleni, että nyt sain kyllä semmoisen kuoleman taudin, että ei, en millään pääse sinne grillaamaan päivän nakkeja.

Kuva täältä

Tänä vuonna en innostunut yhtä paljon line-upista, vaikka tulehaan sinne tänäkin vuonna vaikka mitä nimiä. Ellie Goulding, MØ, Bastille, The Kooks, Daughter, The 1975, et cetera. Olin kuitenkin jo päättänyt, etten lähde. Reissuja on kesälle jo tarpeeksi, miten edes pääsisin Latviaan, kenen kanssa menisin.

Olin kuitenkin keväällä puhunut koulussa, että olisi kiva mennä tänä vuonna Positivukseen. Emma sitten juhannuksena kysyi, että olenko edelleen ajatellut meneväni. En ollut. Emma harmitteli, ja sanoi haluavansa mennä. Kävimme saunassa ja paljussa ja uimassa ja jäin suihkussa mietiskelemään Positivusta. “Emma mennääks sittenki Positivukselle?” oli seuraava asia, jonka sanoin.

Ja nyt sitä ollaan ihan oikeasti menossa muutaman tunnin päästä! Ja voitteko uskoa – nämä on ensimmäiset festarini koskaan!! Olen niin intopaniikissa ettei mitään rajaa. Olen pakannut kasapäin rumia vaatteita liian pieneen reppuun, pohdiskelen tässä, että pitäisikö ostaa omat eväät mukaan ja pelkään, ettemme saa koko telttaa pystytettyä. Appikene, mihin olenkaan saanut itseni mukaan?! Nyt viime minuutin festarivinkit on kultaakin kalliimpia tällaiselle aloittelijalle!

Enemmän olen kuitenkin innoissani kuin paniikissa. Olen kuullut niin paljon hyvää Positivuksesta: odotukset ovat siis superkorkealla! Festarit ovat Pohjois-Latviassa Salacgrīva -nimisessä kaupungissa, joka on aivan meren rannalla. Viikonloppuna aurinko paistaa, mutta vähän on sadettakin luvassa. Pääsemme siis nauttimaan rantakeleistä riipputuoleissa makoillen ja kokemaan sen oikean väsyneeniloisena mudassa tarpomisen. Musiikista odotan eniten Ellie Gouldingia, Bastillea ja MØta. Saamme kyydin ihanilta virolaisilta kavereiltamme, ja perillä odottaa muutama latvialainenkin ystävä. Mahtava porukka, mutta pakko vielä hehkuttaa, etten välttämättä osaa kuvitella Emmaa parempaa festarikamua. Olemme molemmat samanlaisia hyperhiiriä, jotka eivät pysy paikoillaan montaakaan minuuttia. Emma on täällä Tallinnassa aina se, joka lähtee mukaan juttuihin ja jaksaa jatkaa yötä pisimpään. Tästä tulee niin parasta!

Pärnun reissulta.. :D

Onko kukaan muu tulossa Positivukseen, tai joskus ollut?

Nyt soi: Bastille - Bad Blood

Šokolaad-pohla toortort

Lukaisin läpi viimeiset postaukseni, ja huomasin pienen jatkumon… "kämppä on kuin hullunmylly, venaan pizzatilausta, söin päivälliseksi suklaata, en jaksanut urheilla, viimeiset 10 ateriaa olen syönyt ravintoloissa, tuli biletettyä omienkien valmistujaisten edestä"… ja sitä rataa. Blogi on siis antanut vähän vääränlaista kuvaa elämäntyylistäni, sillä olen mielestäni perusterveellinen ihminen (jopa perusterveellinen+!). Nyt haluankin todistaa, etten aina vaan riehu tai syö pelkkää pizzaa. Syön oikeastaan suurimman osan ajasta melko hyvin, ja osaan jopa herkutellakin terveellisesti.

Tein esimerkiksi superihanaa raakakakkua vähän aikaa sitten. Kakku on kolmikerroksinen: rapea mantelipohja, suklainen välikerros ja päällimmäisenä kirpeä puolukkakerros. Kakku on ihana kombo kirpeää ja makeaa, ja jopa raakaruokaan skeptisesti suhtautuvat ystäväni söivät kakkua hyvin mielin. Tässä siis jakoon resepti, joka löytyi Olivia -lehden ruokablogista. Nyt on kyseessä aika monivaiheinen leipomisprojekti - mutta mikäs siinä, jos on vaikka sadepäivä ja tylsää ja tykkää puuhastella keittiössä.

SUKLAINEN PUOLUKKA-RAAKAKAKKU

POHJA

TARVITSET:

2 dl cashew-pähkinöitä

1 dl manteleita

1/2 dl kookosjauhoja

3 rkl raakakaakaojauhetta (oma käyttämäni ei tainnut olla mitään raaka-versiota - mutta jostain ekokaupasta ostettua kuitenkin)

1 dl taateleita

2 rkl agave-siirappia (tai hunajaa)

2 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä (raw-uskottavuuteni kärsii tässäkin kohtaa… ei täältä Eestimaalta löydy kuin tavallista kookosöljyä)

1/4 tl ruususuolaa

OHJE:

1. Lisää kaikki ainekset kookosöljyä lukuunottamatta monitoimikoneeseen. Aja murumaiseksi seokseksi. Älä sauvasekoita. Sauvasekoitin ei tykkää. Se menee siitä rikki. Terveisin rikkinäisen sauvasekoittimen omistaja.

2. Sulata kookosöljy vesihauteessa, sekoita pähkinä-taatelimuruun lusikalla.

3. Painele pohjataikina leivinpaperilla päällystettyyn irtopohjavuokaan. Siirrä kakkupohjasi jääkaappiin.

SUKLAAKERROS

TARVITSET:

1 dl kylmäpuristettua kookosöljyä

1 avokado

1/2 banaani

6 rkl raakakaakaojauhetta

4 rkl agave-siirappia

ripaus ruususuolaa

OHJE:

1. Sulata kookosöljy vesihauteessa.

2. Soseuta avokado ja banaani sauvasekoittimella. Ellei se mennyt pohja-vaiheessa mäsäksi. Haarukalla muussaaminen toimi ihan hyvin sekin.

3. Sekoita avokado-banaani-seokseen kaakao ja siirappi.

4. Lisää jäähtynyt kookosöljy joukkoon voimakkaasti sekoittaen. Mausta ruususuolalla.

5. Kaada suklaatäyte kakkupohjan päälle, peitä kelmulla. Siirrä kakku jääkaappiin.

PUOLUKKAKERROS

TARVITSET:

3 dl puolukoita

1/2 dl kaakaovoita

5 rkl agave-siirappia

1/2 dl vaniljaa (jos kaakaojauhe- tai kookosöljy-fibani eivät vielä häirinneet, niin suurimpia raakafanaatikkoja viimeistään tämä..käytin nimittäin tavallista vaniljasokeria. sori)

OHJE:

1. Sulata kaakaovoi vesihauteessa. Anna jäähtyä huoneen lämpöiseksi.

2. Soseuta puolukat. Välineellä ei niin väliä, ellei ole pakkomielteitä supersileitä koostumuksia kohtaan. Täällä puolukat soseutuivat tällä kertaa sähkövatkaimella. Lisää joukkoon loput ainekset, sekoita.

3. Levitä puolukkatäyte suklaatäytteen päälle. Anna kakun kovettua jääkaapissa parisen tuntia.

Raakakakku lähtee helposti vuoasta irti, ja näin ollen sen saa vaivatta siirrettyä jollekin kauniimmalle tarjoiluastialle. Itse koristelin toortortin vielä kokonaisilla puolukoilla, mulperi-marjoilla ja mintunlehdillä. Maku ja ulkonäkö olivat siis harvinaisen kohdillaan. Raakakokkailu on kivaa, kannattaa kokeilla :)

Nyt soi: Ellie Goulding - Tessellate

ABZ-RIX-TLN

Downtown Aberdeen

Intialaista päivälliseksi Bollywood Tandoorissa ja meksikolaista lounaaksi The Beautiful Mountainissa.

Olen käynyt Aberdeenissä kolmesti, mutta vasta tällä viimeisimmällä reissullani poistuin keskustan graniittitaloilta rannalle. Onneksi poistuin, sillä ranta oli harvinaisen kaunis ollakseen osa noin rosoista kaupunkia. Pehmeää hiekkaa, vapaana juoksevia koiria, värikkäitä kiviä, öljylauttoja, aurinkoa ja pientä tuulenpuuskaa. Ei siis mikään thaikkuloiden unelmabiitsi - mutta omalla tavallaan erittäin viihtyisä urbaaniranta.

Valmistujaishumua..!!

Heippa hei ja terveiset taas Tallinnasta! Saavuin tänne eilen yhden aikaan, ja tänään tein kahdeksan tunnin työpäivän. Pienimuotoista loma-, matkustus- ja työväsymystä on siis havaittavissa, ja siksi tämä maanantai-ilta saakin mennä sohvalla suklaata päivälliseksi syöden. ;) Skotlannin matka oli ihana maisemanvaihdos. Veljeni valmistujaisten lisäksi emme mitään sen kummoisempaa tehneet - juhlimme useampana iltana vanhojen ja uusien kavereiden kanssa, katsoimme futista, söimme, hengailimme ja minä kävin pienellä shoppailukierroksellakin. Seuraava reissu koittaakin jo muutaman päivän päästä, joten tämä viikko menee siivoillen, töissä käyden ja festarireppua pakkaillessa. Kesäreissut on ihan parhaita!

Nyt soi: Junip - Rope & Summit

7. kuva: daddy tai mommy :), 8. kuva: Eetu

Graduation 2014

Terveisiä Aberdeenistä! Tällä hetkellä otan lepoa ja odottelen pizzatilausta veljeni sohvalla - eiliset valmistujaisjuhlinnat kun veivät kaiken vedon ja voiman. Mutta, koko päivä oli kyllä täysin sen arvoinen. Oli aivan ihanat (ja aurinkoiset!) valmistujaiset.

Aamulla lähdimme kohti Aberdeen University:ä seuraamaan yhteiskuntatieteiden kandejen valmistujaisseremoniaa. Tilaisuus oli vaikuttava ja juhlallinen, mutta samaan aikaan rento ja humoristinen. Olin jo henkisesti varautunut pönöttää paikoillani useamman tunnin latinankielistä mumisemista kuunnellen, mutta näiden valmistujaisten virallinen seremonia oli oikeasti todella mukavaa seurattavaa.

Virallisuuksien jälkeen siirryttiin yliopiston sisäpihalle viettämään "lawn party":ja. Seurustelua, skumppaa ja yli 500 kuvaa.

Veljellä oli kiltti päällään, mikä oli mielestäni supersiistiä! Täällä Skotlannissa kiltit kuuluvat katukuvaan aivan tavallisena arkipäivänäkin. Se yllätti, sillä luulin niiden olevan nimenomaan tämmöisiä juhlavaatekappaleita. 

Nurmikkobileiden jälkeen saimme vielä skumpat ja mansikkakakut veljeni tiedeosakunnalta.

Loput iltapäivästä kului valmistujaislounaalla ja veljeni luona voimia keräillessä iltaa varten.

Valmistujaisdinnerin söimme skotlantilaisessa The Stage Door -ravintolassa. Otimme veljien kanssa haggis-palloja alkuruoaksi. Haggis on skotlantilaista perinneruokaa, ja sitä valmistetaan lampaan eri elimistä ja lihasta. Mukana on esimerkiksi maksaa, munuaista ja vatsalaukkua. Saattaa kuullostaa hieman etovalta, mutta itselleni haggis-pullat ainakin maistuivat. ;)

Perhepäivällisen jälkeen lähdimme vielä Aberdeenin yöhön juhlimaan muiden valmistuneiden kanssa. Oli hauska ilta, joka päättyi chips&cheese&gravy -annoksiin. Voi olla, että juhlinnat jatkuvat vielä tänäyönäkin… Toisaalta, mikseivät jatkuisi, sitähän valmistuu vain kerran elämässään ;)

Onnea vielä maailman parhaalle isoveljelle, so proud to be your sis!! <3

Nyt soi: MØ - Dummy Head

3., 5. ja 10. kuvat: Eetu, 6. kuva: mommy, 9. kuva: daddy

Šotimaale

Edessäni on pitkä viikonloppu Skotlannissa veljeni valmistujaisia juhlien. Muu perhe onkin jo siellä perillä, eli tänä iltana on luvassa kunnollista perheen keskeistä laatuaikaa, kun kerrankin ollaan kaikki jopa samassa maassa. Tälle illalle on toivottavasti tiedossa haggis-illallinen, en malta odottaa. Postauksen kuvat ovat muuten viime maaliskuun Skotlannin reissulta, joka oli ihan huippu, varmasti yksi parhaista reissuistani ikinä. Mutta, nyt kipittelen bussipysääkille, kuullaan ensi kerralla toivottavasti Aberdeenistä käsin. Jee!!

4th of July

Kuva: Emma

Kuva: Emma 

Kuva: Emma

Kuva: Emma

Heippa ja hyvää maanantaita! Mennyt viikonloppu oli ehdottomasti kesän aktiivisin. Perjantaina koristelimme koko kämppäni puna-valko-siniseksi - todelliseen Amerikan itsenäisyyspäiväjuhlan tunnelmaan. Oli aivan tajuttoman hauskat kekkerit jenkkiherkkujen, beerpongin ja kivojen ihmisten kanssa. Juhlat jatkuivat EKKM:ään, joka on mielestäni paras paikka viettää kesän viikoloppuillat/yöt Tallinnassa.

Vaikka 4th of July:n ilta venähti melkein aamuksi, emme jääneet seuraavana päivänä koko päiväksi sängyn pohjalle, vaan suuntasimme 100 000 muun ihmisen kanssa katsomaan Viron laulujuhlia. Siitä teen aivan oman postauksensa, mutta voin jo nyt sanoa, etten ole koskaan kokenut mitään vastaavaa. Sunnuntaina laulujuhlat jatkuivat entistä suurempina, ja illaksi suuntasimme vielä Linnahallin katolle Kellin synttäreitä juhlistamaan. Kaiken tämän lisäksi testautimme Emman kanssa Tallinnan parhaan darraterassin ja vegaaniravintolan. Ihana viikonloppu kertakaikkiaan, ja viikko jatkuu vieläkin ihanimmissa merkeissä… Huomenna Norjaan takaisin muuttanut Linn tulee käymään Tallinnassa ja keskiviikkona lähden Skotlantiin veljen valmistujaisiin. <3 Miten voikaan tapahtua näin paljon kivaa näin pienellä ajalla??

Kaikille ihanaa alkavaa viikkoa, nautitaan mahtavista kesäsäistä!

Nyt soi: Ellie Goulding - Explosions