Vilnius

Odotin Vilnan olevan hyvin samanlainen Tallinnan ja Riikan kanssa. Tämä kaupunki on kuitenkin paljon isommman ja boheemimmman tuntuinen kuin pohjoisnaapurinsa.

Aivan Vilnan vanhan kaupungin keskustaan pääsee autolla, siellä on yhteensä yli 40 kirkkoa ja paljon maassivisempia rakennuksia kuin vaikkapa Tallinnassa. Yksi hyvä esimerkki on alla näkyvä Vilnan tuomiokirkko.

Eilen kävin ilmaisella kävelykierroksella, jossa kerrottiin historiallisten faktojen sijaan kiinnostavia tarinoita Vilnasta ja Liettuasta. En esimerkiksi tiennyt, että Vilna oli 1500-luvulla Euroopan suurin kaupunki (!!) ja että Liettua voitti koripallon maailmanmestaruuden kaksi kertaa 1940-luvulla.  

Vanhan kaupungin kaunis Literatų -katu. Kadun muureilla olevat laatat symboloivat liettualaisia, tai Liettuasta kirjoittaneita kirjailijoita. Näin pientä maata ei tosin hirveästi ole maailmankirjallisuudessa huomioitu, joten pienimmät ja negatiivisemmatkin maininnat ovat päässeet kadun muureille mukaan. Myös saksalainen Günter Grass on ansainnut laatan Literatųlle. Hän mainitsi Liettuan ohimennen yhdessä kirjassaan - kutsuen maata pieneksi, pimeäksi ja säälittäväksi.

Kävin muuten samanlaisella ilmaisella kävelykierroksella viime kesänä Barcelonassa, ja olin silloinkin erittäin tyytyväinen. Kannattaa ehdottomasti googlailla tietoa ilmaisista kävelykierroksista, jos on lähdössä kaupunkilomalle.

Eilen illalla treffasin vilnalaiset tiimiläiseni Marekin ja Šarūnaksen Spotted By Localsista. Pojat olivat aivan supersymppiksiä, ja he veivät minua Vilnan viihtyisimpiin baareihin. Illan parhaaksi paikaksi nousi Hostel Jamaikan baari, joka muistutti todella paljon Tallinnan lempparibaariani Red Emperoria. Jamaikassa tosin oli sisätilojen lisäksi yllä näkyvä ihana sisäpiha, ja viikonloppuiltaisin tarjolla on ruokaa yön pikkutunneille asti. Maanantai-iltana baari oli hieman tyhjillään, mutta tunnelma oli siltikin mukavan rento. Ehdottomasti suosittelemisen arvoinen paikka!

Liettualaista kylmää punajuurikeittoa ja paistettua juustoa. Täällä on varsin halpaa syödä ulkona - tämäkin annos maksoi n. 4,35€. Liettua siirtyy euroihin ensi vuoden alussa, mutta vielä toistaiseksi täällä käytetään litoja.

Vilnan keskellä sijaitsee mikrovaltio Užupis, joka edustaa iloisuutta ja ystävyyttä. Užupis julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vuonna 1997,  ja  heillä on presidentti, pääministeri, iso liuta muita ministereitä ja perustuslaki. Kuka tahansa voi hakea Užupiksen joksikin ministeriksi: vaikkapa puiden tai rakkauden ministeriksi. Ministeriehdokkaat haastatellaan, ja onnistuneen haastattelun jälkeen saa ministerin pestin (mitä ikinä siihen sitten kuuluukaan).

Perustuslaki on käännetty yli 20 kielelle, myös suomenkielelle. Tässä muutamia poimintoja Užupiksen perustuslaista:

5. Jokaisella on oikeus olla ainutlaatuinen.

9. Jokaisella on oikeus laiskotella tai olla vain tekemättä yhtään mitään.

14. Jokaisella on joskus oikeus olla tietämätön velvollisuuksistaan.

26. Jokaisella on oikeus juhlia syntymäpäiväänsä tai jättää juhlimatta.

27. Jokaisen on muistettava nimensä.

Užupiksen vapauden aukiolta. Kuten arvata saattaa - Užupiksessa asuu lähinnä Vilnan taiteilijakansaa. Alue on todella viihtyisä pienine kahviloineen, taidenäyttelyineen ja graffitiseinineen.

Vilnassa pääsee ihailemaan kauniita näköaloja useammaltakin paikalta. 

Kolmen ristin mäki on Vilnan korkein kohta, ja yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä.

TV-torni ja Gediminaksen torni kolmen ristin mäeltä kuvattuna. Gediminaksen torni on myös yksi Vilnan tunnetuimmista maamerkeistä. Gediminaksen tornilta alkoi Baltian ketju, joka oli kahden miljoonan liettualaisen, latvialaisen ja virolaisen väkivallaton vastarinta neuvostovaltaa vastaan vuonna 1989. Ihmiset yksinkertaisesti muodostivat yli 600 km pituisen ihmisketjun Vilnasta Tallinnaan. Tällä oli tarkoitus osoittaa muulle maailmalle Baltian maiden halua itsenäistyä.

Minulla on aikaa kierrellä Vilnaa vielä huomiseen iltaan asti. Vielä on vaikka kuinka monta paikkaa, joissa haluaisin käydä. Odotettavissa on siis toinenkin Vilna-postaus. Aurinkoista tiistaita kaikille!

Nyt soi: Markus Rafael Nylund - Daylusions

Rīga

Terveisiä ensimmäiseltä etapiltani, eli Riiasta. Täällä olen jo kerran aikaisemmin käynyt, kun teimme viime marraskuussa Emman ja Sallan kanssa viikonlopun mittaisen reissun tänne. Rakastuin palavasti kaupunkiin jo silloin, eikä tämäkään visiitti kylmäksi jättänyt.

Saavuin tänne eilen alkuillasta, ja päätin heti hoitaa muutaman työjutun alta pois, jotta pääsisin sitten nautiskelemaan lomastani täysillä. Töiden teon jälkeen ehdin vielä nähdä auringonlaskuun.

Kävelin Väinäjoen vartta ja huuhailin vanhan kaupungin syräisemmillä kaduilla. Minulla ei ollut aavistustakaan missä olin, ja se oli ihana tunne.

Ennen nukkumaanmenoa hain vielä iltapalaa Street Burgerista, johon tutustuimme jo viime reissulla.

Tänään herättyäni lähdin lenkille Kronvaldan puistoon. Täällä on todella paljon ihania puistoja - paljon enemmän kuin Tallinnassa!

Aamupalat popsin Kashassa, jonka löysin meidän Spotted By Locals -sivuston ansiosta. Kannattaa tosiaankin katsoa matkavinkkejä tuolta meidän blogiyhteisöstä. Olen itse saanut sieltä jo moneen reissuun paljon hyviä vinkkejä :) Kashaan lähdin puurojen perässä, mutta valitettavasti aamiastarjoilu oli loppunut 15 minuuttia sitten ravintolaan saavuttuani. Söin sienillä täytettyjä tattari-nyyttejä sen sijaan - superhyviä nekin!!

Kasha oli sopivasti KGB-talon vieressä, joten suuntasin sinne syötyäni. Riian KGB-talo avattiin yleisölle vasta tänä vuonna, ja siellä on para-aikaa muutamia näyttelyitä. Näyttelyt on koottu yhteistyössä nuorien taiteilijoiden ja Neuvostoaikaan eläneiden kanssa. Näyttelyissä on esillä vanhoja esineitä ja järisyttäviä tarinoita. Todella mielenkiintoinen kohde, jota ei kannatta Riiassa ollessa missata.

Olin itse suunnitellut meneväni opastetulle kierrokselle KGB-talon vankityrmiin, mutta liput olivat myyty jo loppuun kierroksen alkaessa. Hankkikaa liput etukäteen siis! Kierros on kuulemma todellakin sen arvoinen.

KGB-taloa kierrettyäni söin superhyvää vadelma-granaattiomena-jätskiä ja luin 1984-kirjaa puun alla.

Vanhan kaupungin ovia.

Loppupäivästä lähdin kiertelemään Bergs-basaareille, jotka olivat harmikseni suurimmaksi osaksi kiinni… Kannattaa siis suunnatta basaareille aamupäivästä, silloin siellä kuulemma vallitsee aivan mieletön tunnelma. Hah, tänään on tosiaankin mennyt ohi asia jos toinenkin. Syytän näitä yli 30 asteen helteitä!

Lähdin Bergsin sijaan kiertelemään kaunista Art Nouveau -aluetta. Jugend-tyylisistä taloista tuli ihan Helsinki mieleen!

City-mansikat 

Nyt odotan jo intopiukeana seikkailujani uusissa kaupungeissa. Huomenna hyppään taas tien päälle. Riika olikin näistä kohteistani ainoa ennaltaan tuttu kaupunki, joten sanoisin, että nyt tämä Eurotrippini vasta kunnolla alkaa…

Nyt soi: Foster the People - Pumped Up Kicks

Itäinen Eurotrip

Ihanaa! Minulla alkoi eilen kahden ja puolen viikon loma. Väittäisin, että lomasuunnitelmani ovat aikalaisen perfectot… Lähden nimittäin kohta puoliin reppuni kanssa Tallinnan bussijaamalle, josta starttaa oma pikkuinen Eastern Eurotrippini! Ei siis lainkaan töitä, joulumainoksia, saatika koulua, stressiä, tai vastuuta muusta kuin omasta itsestäni kahteen viikkoon. Oikein harvinaista herkkua, tällainen kunnollinen kesäloma siis. 14 päivää, viisi maata ja pääkaupunkia, busseja ja yöjunia, hostelleja ja kulttuutrikohteita, aurinkoa ja rentoa hengailua. Ah, en malta odottaa!! Tulen varmasti räpsimään sadoittain (jos en tuhansittain) kuvia Itä-Euroopassa, joten postauksia tulee varmaan myös raapustettua tasaiseen tahtiin hostellien hengailutiloissa. Tulkaa siis tsekkailemaan sadekeleillä tai kuumien kesäpäivien päätteeksi mitä tänne AIT:hen kuuluu.

Nyt soi: Daughter - Amsterdam

Bollywood Terrass

Onko jollakin vielä edessään kesäreissu Tallinnaan? Toivottavasti on, täällä on nimittäin ollut ihanaa ja aurinkoista - Tallinna on tosiaankin parhaimmillaan kesällä. Sen huomaa esimerkiksi terasseista, joista esittelisin nyt yhden.

Aivan Rotermannin keskellä sijaitsee Bollywood -ravintolan terassi. Bollywood on intialainen ravintola vanhassa kaupungissa, mutta heidän ihana terassinsa sijaitsee tosiaankin Rotermannilla. Ja hyvä niin, sillä tälle terassille mahtuu mukavia säkkituoleja, pöytäfutis ja telkkari. Kyseessä on siis erittäin viihtyisä terde - jossa viihdyimme monta tuntia Emman kanssa.

Tallinnassa on jonkun verran intialaisia ravintoloita, ja Bollywood kuuluu ehdottomasti niiden parhaimmistoon. Bollywoodin Rotermannin terassi ei ole pelkästään juomista varten, vaan sieltäkin saa ruokaa. Otimme viimeksi paneer palak -annokset, joka on heittäen lempiannokseni Intian keittiöstä. 

Tilasimme vesikannuja varmaan kolme kappaletta (ne ovat täällä ilmaisia, jee!), söimme ja seurailimme laulujuhlien paraatia TV:stä. Telkkari on usein päällä tällä terassilla, ja esimerkiksi kaikki futiksen mm-ottelut näytettiin. Tämä olisi varmasti ollut mahtava kisastudio.

Suosittelen ehdottomasti Bollywoodin terassia, jos Rotermannilla shoppailu saa jalat väsyneiksi. Keksin vain yhden miinuksen terassille - hinnat. Tallinnassa ollaan tajuttu, että keskeisillä sijainneilla ihmiset maksavat ruoasta. Kaipa nuo hinnat siltikin tuntuvat Helsingissä asuville ihan kohtuullisilta, kuitenkin. Ja hei, intialaisen ruoan ystävät pysykää kuulolla vielä ainakin muutaman seuraavan postauksen ajan. Ajattelin esitellä uutuuden, mitä tulee Tallinnan intialaisiin ravintoloihin. Aivan superkiva rafla, ja vieläpä edullinen.

Oliko terassi tai itse Bollywoodin ravintola teille tuttu jo ennestään? Löytyykö jotakin mielipiteitä?

Nyt soi: Daughter - Tomorrow

Positivus 2014

Kuten jo hehkutinkin Facebookissa ja Instagrammissa, viime viikonloppuinen Positivus-festivaali oli helposti yksiä hauskimpia kokemuksiani ikinä. Luvassa iso läjä kuvia ja kilometri tekstiä, enjoy!

PERJANTAI

Saavuimme Salacgrivaan hieman odotettua myöhemmin, mutta se ei haitannut meidän menoamme! Teltan saimme pystyyn pimeälläkin, kun vilkkaat latvialaispojat tulivat innokkaina tarjoamaan apuaan. Siitä lähdimme sitten kiireen vilkkaan festarialueelle seurailemaan illan viimeisiä keikkoja. Aloitimme latvialaisesta Carnival Youthista, joka oli itselleni kiva uusi tuttavuus. Carnival Youthin jälkeen joimme vähän drinkkejä ja lähdimme kuuntelemaan meille aivan tuntemattomia DJ:tä (virolaiset MHKL & K-SEIN). Onnistuimme ujuttautumaan melkein eturiviiin ja hypimme täydessä katsomossa kuin suurimmat fanit konsanaan. Ja meillä oli aivan super hauskaa!! Musiikki alkoi tosin käymään liian kovaksi, joten lähdimme katsastaa rannan. Sieltä lähdimme aika pian nukkumaan - yö oli lähestulkoon muuttunnut jo päiväksi muutenkin. 

LAUANTAI

Monta tuntia ei ensimmäisenä yönä tullut nukuttua, mutta lähdimme aamupalan ja suihkun jälkeen festarialueen ihanalle rannalle. Positivuksen festarialue oli harvassa mäntymetsässä, jonne oltiin ripustettu valoja ja värikkäitä paperikoristeita, ja vaikka mitä muita erikoisia esineitä. Tunnelma oli suorastaan maaginen. Festarialue oli sitäpaitsi aivan leirintäalueen vieressä, joten uimisen ja auringonoton jälkeen ehdimme hyvin vaihtaa vaatteet Daughterin keikkaa varten. Daughterilla oli ihana live-esitys, kaikista näkemistämme sellainen herkin ja koskettavin.

Festareilla myytiin vaikka mitä siistejä hipsterimäisiä vaatteita ja rojuja, joita kävimme tottakai hypistelemässä. Shoppailun lomassa vastaan osui peili, joita en ollutkaan kolmeen päivään nähnyt. En ole varmaan koskaan aiemmin yllättänyt noin paljon itseni näkemisestä.

Kesän ensimmäinen bikinipäivä! Oli about time.

Emma ja Emman ihana asu. Paras festarikamu ikinä!!

Ellie Gouldingin keikka oli aivan mahtava! Niin iloinen ja energinen, ja satuimme vielä superkivojen latvialaistyttöjen viereen. Siellä sitten kaikki hypimme ja lauleskelimme Ellien tahtiin ja räpsimme selfejä minkä jaksoimme.

Ellien jälkeen lähdimme katsomaan Trickyä, joka veti omaperäisen ja mielenkiintoisen shown. Kun keikka loppui, aloimme Emman kanssa huutaa "we want more" ja "one more time", johon liittyi läheisyydessämme hengaileva mies, hänen ystävänsä, ja pian koko yleisö. Näin saimme meidän aloitteestamme Trickyn takaisin, oli aika siisti tunne ;)

Trickyn jälkeen lähdimme leirintäalueelle juomaan viiniä, mutta päätimme sittenkin vielä tulla takaisin katsomaan Kraftwerkiä. Kraftwerkiä enemmän innostuimme kuitenkin festarialueen riipputuoleista, jossa chillailimmekin hyvän tovin. Siitä lähdimme vielä uusien virolaistuttujen kanssa rellestää leirintäalueelle, mutta muutaman tunnin päästä teltta ja makuupussi huusivat nimeä.

Positivuksen ruokakojut yllättivät minut suuresti. Olin jo varautunut syömään ranskalaisia koko viikonlopun, muuta sen sijaan sainkin nautiskella durum-pastasta, ekoburgerista, raakaruoasta, tuoreista marjoista, vihanneksista ja hedelmistä sekä raikkaista smootheista. Uskomattominta tässä kaikessa oli se, etteivät nämä hifiruoat edes olleet niitä pizzan palasia kalliimpia. Vaikka miten innoissani olinkin tästä freesimmästä ruokatarjonnasta, en tosiaankaan ollut mikään #cleaneater koko viikonlopun ajan. Aurinkoon raahatun makuupussin päältä maistui šašlik ja lohkoperunat, sekä lämmin valkoviini muovimukista.

Olimme matkalla lataamaan kännyköitämme, kun Emma yhtäkkiä lähti juoksemaan huutaen "ota musta aurinkotassi -kuva!!" Haha. Tällaiset ihmiset ovat ihan parhaita! :)

SUNNUNTAI

Sunnuntain keikat olivat parhaita! Hypimme MØn kanssa mudassa, torkuimme The 1975:n laulujen tahtiin, otimme NONONOn kitaristin kanssa selfien ja liityimme Bastillen johtamaan koko yleisön yhteistanssin. Muutoin sunnuntain meno oli aika väsynyttä, mutta ihanista artistiteista, parhaista kamuista ja rennosta festarifiiliksestä tarttui energiaa. Viimeinen esiintyjä (The Kooks) jäi harmiksemme näkemättä, sillä järkeilimme, että kannattaa lähteä paremmissa ajoin ajelemaan takaisin Tallinnaa kohti. Automatka takaisin oli hilpeän hauska - mitäs muutakaan voisi odottaa viideltä väsyneen vapautuneelta festarijuhlijalta?

Arvatkaa kummilla oli parempi meno – minulla ja Emmalla vai lätäkössä kököttävällä miehellä? Voisi kuvitella, että lätäkössä olisi hieman kurjaa, mutta mies innostui pian kuvanottohetken jälkeen möyrimään mudassa oikein antaumuksella. Seuraan liittyi vielä joku krokotiilipukuinen sankari. Lätäkkömiehellä ja krokolla taisi loppujen lopuksi olla suurempi yleisö kuin koko festareiden pääesiintyjällä. Vaikka meilläkin oli aivan hullunhauskaa, en usko, että kenelläkään pystyi olla hauskempaa kuin lätäkkömiehellä.

Toivon todella pääseväni ensi vuonnakin Positivukseen ja line upin olevan yhtävä hyvä kuin edellisvuosina. Positivus ei edes käynyt kalliiksi - kolmen päivän festarilippu leirintäalueella maksoi 63 € ja kimppakyyti Latviaan ja takaisin 15 €. Vertauksen vuoksi kolmen päivän lippu Ruisrockiin ilman leirintäaluetta maksoi tänä vuonna 125 €. Suosittelen pitää Positivuksen mielessä, kun seuraavan kesän festarisuunnitelmat käyvät ajankohtaisiksi.

Hirveästi ei suomalaisia festareilla näkynyt, mutta yritetään kuitenkin: kävikö joku teistä Positivuksessa? Tai onko kukaan käynyt aiempina vuosina? Olisi mahtavaa jatkaa Positivus-hehkutuksia tuolla komenttiboksin puolella!! :)

Nyt soi: Ellie Goulding - Wish I Stayed