1. Liikenne
1. Traffic
Virolaisissa autokouluissa ei selvästikään opetella moottorijarrutusta. Ratikat pysähtyvät keskelle vilkkaimpia teitä. Yhden suojatien ylittämiseen saattaa parhaimmillaan joutua odotelemaan kuudella eri saarekkeella liikennevalojen vaihtumista. Sadesäillä autoteille syntyy valtamerien kokoisia lätäköitä, ja autoilijat eivät turhaa jarruttele niiden kohdilla, vaikka kävelijöitä olisi välittömässä lähietäisyydessä. Siirtyessäni paikasta A paikkaan B pelkäsin henkeni puolesta, kun muutin Viroon vuonna 2012. Nyt olen tottunut Tallinnan liikenteeseen, mutten edelleenkään sanoisi arvostavani tätä liikennekulttuuria.
Engine braking is clearly not taught in Estonian driving schools. The trams stop in the middle of the busiest streets. You might have to wait at even six different traffic lights when crossing one street. Ocean-sized puddles form on the roads when it is raining, and the cars do not care to slow down when approaching them - even if there should be any pedestrians around. When moving to Estonia in 2012, I used to fear for my life when I had to move from A to B. Now I'm used to the traffic here, but would still prefer to change it almost completely.
2. Pimeys
2. Darkness
Sää tunnetusti on mitä on täällä pohjolassa: kylmää, loskaista, tuulista, sateista, rakeista, mitä kuraa sitä nyt milloinkin sataa. Pahinta on kuitenkin pimeys. Sateelta ja loskalta voi suojautua vaattein ja katoksin, mutta pimeyttä en pääse pakoon. Se tunkee pääni sisään ja tappaa elämänhaluni. Ja itseasiassa myös liikavaloisuus koituu ongelmakseni joka kevät. Silloin ongelma on päinvastainen: valo tuo minulle feikki-energiaa, joka vie ensin yöunet ja tuo sitten ylikierrokset. Säännöllinen vurokausirytmi valon puolesta olisi kiva.
The weather is what it is in the northern parts of the world: cold, slushy, windy, rainy, hail-stormy, whatever have we not seen fall from the sky. But the worst thing about this climate is the darkness. Rain and slush can be blocked by clothing and shelters, but I cannot escape the darkness. It creeps into my head and kills my will to exist. The excessive light is also a yearly problem for me in the springtime. The light brings me fake energy, which prevents me from sleeping thus making me hyperactive in the worst possible way. Light is best served at regular intervals and doses.
3. Ruoka
3. Food
Tallinnan ihanista ravintoloista saa tunnetusti superhyvää ruokaa superedullisesti, mutta perusvirolainen ruoka ei jostain syystä nappaa. Täällä on esimerkiksi paljon maitotuotteita: kohuketta, hapukooria, kodujuustua, keefiriä, kohupiimiä, kamaa... Rukkileib on liian pehmeää ja makeaa, jotta sitä voisi kutsua ruisleiväksi hyvällä omatunnolla. Juhlissa on aina mitä erikoisempi cocktail-paloja, esimerkiksi majoneesitäyttesiä puolikkaita kananmunia, kinkkurullia ja sillileipäsiä. Liha- ja kalatiskeiltä löytää suurimmaksi osaksi marinoituja, kuivattuja ja savustettuja tuotteita. Kaalia tungetaan joka annokseen ja Coca Colalta näyttävä juoma saattaa sittenkin olla Kalia, joka maistuu ennemminkin kotikaljalta. Olen tässä kahden ja puolen vuoden aikana sinnikkäästi maistellut kaikkea aina uudestaan ja uudestaan, mutten ole oikein mihinkään tykästynyt - vieläkään.
While it is a well-known fact that the restaurants of Tallinn offer super delicious food at super affordable prices, I am not really fond of the most typical Estonian food. There is an abundance of dairy products: kohuke, hapukoor, kodujuust, keefir, kohupiim, kama… Rukkileib is too sweet and soft for it to even be called rye bread. A variety of cocktail pieces are normally served at parties, for example halved eggs stuffed with mayonnaise, ham rolls, and herring sandwiches. Most of the fish and meat produce sold at grocery stores are either marinated, dried, or smoked. Kale can be found from almost every dish and one can easily mistake a glass of Kali for Coca Cola, but Kali will taste more like home brewed alcohol-free beer. During these two and a half years I have persistently tried Estonian delicacies whenever offered the chance, but I have still not quite grown to like any of it.
4. Yleinen ilmapiiri
4. General mood
Olisi kiva, jos kassatäti sanoisi "hei", tai edes ostosteni yhteishinnan, vaikka toki näen sen ruudulta itsekin. Jos vierustoveri kertoisi jäävänsä seuraavalla pysäkillä pois, siirtyisin mielelläni, jottei hänen tarvitsisi tunkea ohitseni. Ja naapurit hyvät, tarkoituksenani ei ollut aiheuttaa pientä sydänkohtausta, kun toivotin hyvät huomenet. Sanaa "kiitos" ei täällä liioin viljellä, vaikka sille on viroksi peräti kaksi sanaa.
It would be nice, if the cashier said "hello", or at least the price of my purchases, though I am indeed not blind and can see it from the screen for myself. If the person sitting next to me informed me that s/he is getting off at the next stop, I would gladly move so that there would be no need to push past me. And dear neighbors, I did not intend to give you a mini heart attack when I wished you a good morning. "Thank you" is not a widely popular word around here, even though there are in fact two words for it in Estonian.
1. Traffic
Virolaisissa autokouluissa ei selvästikään opetella moottorijarrutusta. Ratikat pysähtyvät keskelle vilkkaimpia teitä. Yhden suojatien ylittämiseen saattaa parhaimmillaan joutua odotelemaan kuudella eri saarekkeella liikennevalojen vaihtumista. Sadesäillä autoteille syntyy valtamerien kokoisia lätäköitä, ja autoilijat eivät turhaa jarruttele niiden kohdilla, vaikka kävelijöitä olisi välittömässä lähietäisyydessä. Siirtyessäni paikasta A paikkaan B pelkäsin henkeni puolesta, kun muutin Viroon vuonna 2012. Nyt olen tottunut Tallinnan liikenteeseen, mutten edelleenkään sanoisi arvostavani tätä liikennekulttuuria.
Engine braking is clearly not taught in Estonian driving schools. The trams stop in the middle of the busiest streets. You might have to wait at even six different traffic lights when crossing one street. Ocean-sized puddles form on the roads when it is raining, and the cars do not care to slow down when approaching them - even if there should be any pedestrians around. When moving to Estonia in 2012, I used to fear for my life when I had to move from A to B. Now I'm used to the traffic here, but would still prefer to change it almost completely.
2. Pimeys
2. Darkness
Sää tunnetusti on mitä on täällä pohjolassa: kylmää, loskaista, tuulista, sateista, rakeista, mitä kuraa sitä nyt milloinkin sataa. Pahinta on kuitenkin pimeys. Sateelta ja loskalta voi suojautua vaattein ja katoksin, mutta pimeyttä en pääse pakoon. Se tunkee pääni sisään ja tappaa elämänhaluni. Ja itseasiassa myös liikavaloisuus koituu ongelmakseni joka kevät. Silloin ongelma on päinvastainen: valo tuo minulle feikki-energiaa, joka vie ensin yöunet ja tuo sitten ylikierrokset. Säännöllinen vurokausirytmi valon puolesta olisi kiva.
The weather is what it is in the northern parts of the world: cold, slushy, windy, rainy, hail-stormy, whatever have we not seen fall from the sky. But the worst thing about this climate is the darkness. Rain and slush can be blocked by clothing and shelters, but I cannot escape the darkness. It creeps into my head and kills my will to exist. The excessive light is also a yearly problem for me in the springtime. The light brings me fake energy, which prevents me from sleeping thus making me hyperactive in the worst possible way. Light is best served at regular intervals and doses.
3. Ruoka
3. Food
While it is a well-known fact that the restaurants of Tallinn offer super delicious food at super affordable prices, I am not really fond of the most typical Estonian food. There is an abundance of dairy products: kohuke, hapukoor, kodujuust, keefir, kohupiim, kama… Rukkileib is too sweet and soft for it to even be called rye bread. A variety of cocktail pieces are normally served at parties, for example halved eggs stuffed with mayonnaise, ham rolls, and herring sandwiches. Most of the fish and meat produce sold at grocery stores are either marinated, dried, or smoked. Kale can be found from almost every dish and one can easily mistake a glass of Kali for Coca Cola, but Kali will taste more like home brewed alcohol-free beer. During these two and a half years I have persistently tried Estonian delicacies whenever offered the chance, but I have still not quite grown to like any of it.
4. Yleinen ilmapiiri
4. General mood
Olisi kiva, jos kassatäti sanoisi "hei", tai edes ostosteni yhteishinnan, vaikka toki näen sen ruudulta itsekin. Jos vierustoveri kertoisi jäävänsä seuraavalla pysäkillä pois, siirtyisin mielelläni, jottei hänen tarvitsisi tunkea ohitseni. Ja naapurit hyvät, tarkoituksenani ei ollut aiheuttaa pientä sydänkohtausta, kun toivotin hyvät huomenet. Sanaa "kiitos" ei täällä liioin viljellä, vaikka sille on viroksi peräti kaksi sanaa.
It would be nice, if the cashier said "hello", or at least the price of my purchases, though I am indeed not blind and can see it from the screen for myself. If the person sitting next to me informed me that s/he is getting off at the next stop, I would gladly move so that there would be no need to push past me. And dear neighbors, I did not intend to give you a mini heart attack when I wished you a good morning. "Thank you" is not a widely popular word around here, even though there are in fact two words for it in Estonian.
*
Tässä muutamia Tallinna-juttuja, joihin en ole tottunut yli kahdessa ja puolessa vuodessa. Totuus kuitenkin on, että minulla tulee Tallinnaan ihan hirveä ikävä, kun täältä lähden. Olen viihtynyt täällä uskomattoman hyvin, enkä keksimälläkään keksinyt jatketta tälle listalle. En osaa pukea sanoiksi rakkauttani Viroa, sen kaunista luontoa, aitoja ihmisiä, vaikuttavaa historiaa ja vilkasta kulttuurielämää kohtaan. Sen voin sanoa, etten koskaan elämässäni ole ollut onnellisempi kuin täällä Tallinnassa.
Here are a few things about Tallinn that I did not get used to in over two and a half years. However, the truth is that I will miss Tallinn immensely when I leave. I have enjoyed living in Tallinn better than I could have ever expected, and could not think of anything to add on to this list. I cannot describe in words how much I have fallen in love with Estonia: its beautiful nature, genuine people, fascinating history, and lively culture. I can honestly say that I have been the happiest I have ever been in my life here in Tallinn.
Miksi siis moinen listaus? Elämäni ottaa lievästi sanottuna aika yllättävän käänteen. En jatka opintojani vielä maisteri-vaiheeseen, vaan menen keräämään työkokemusta joko lukion, ala- tai yläkoulun opettajana. Tarkempi työtehtävä varmistunee pian. Tämä elämänkäänne tarkoittaa myös muuttoa pois Tallinnasta, Suomesta, koko Euroopasta. Muutan jonnekin, jossa en voi välttyä koti-ikävältä. Uudessa asuinmaassani tulen varmasti kokemaan heikkoja hetkiä, jolloin on varmaankin helpottavaa muistuttaa itseään siitä, ettei kaikki ollut täydellistä täällä Tallinnassakaan. Silloin tästä listauksesta on ehkä jotain hyötyä.
Why this listing, then? To make an understatement - my life will be taking a very unexpected turn. I will not continue my studying in a Master's program just yet, as I will be gathering work experience as a teacher of either an elementary, middle, or high school. I will find out more hopefully soon. This very unexpected turn will also mean that I will move away from Tallinn, Finland, and actually Europe too. Avoiding home sickness will be an impossibility in my new home country. I will for sure face some tough times there, when it will probably be relieving to remind myself that not everything was perfect in Tallinn either. Maybe this list will be of some use at such times.
Heinäkuussa muutan vuodeksi Mikronesiaan.
I'm so glad you finally decided to start writing in English so now I can read your posts too! <3
VastaaPoistaNiin samaa mieltä noista sun listaamista asioista ja mun listalla 5. tasavero, haha!
Joo okei, toi 5. pointti pääsisi munkin listalle! Tasaverotuksessa on yhtä paljon logiikkaa kuin noissa tiensuunnitteluissa.
PoistaYes, I think that from now on there will always be English translations as well:)