Hienoa, kun eduskuntaan saatiin kaksi maahanmuuttajataustaista edustajaa. Korkea aika!
We got two representatives who are from immigrant families into the parliament. About time!
Suurin osa valituista kannattaa pakkoruotsia! Ja tasa-arvoista avioliittolakia, vaikka sen asian luulisi jo olevan loppuun käsitelty.
Most of the new representatives a for keeping Swedish as a mandatory subject in our primary education! Most of them are also for the equal marriage law, but that issue should already be completely off the table.
Sitten aika ihmetellä suurinta puoluetta, eli nukkuvien puoluetta. Hei te 29,9% maamiehistäni, mikä on?! Suomi on monista syistä ihana, mutta erityisesti siitä, että täällä saa tehdä vaikka mitä - kirjoitella tällaisia postauksia ja äännestää! Hereille!
Then let us wonder what this situation with our biggest party is - those who slept when it was time to go voting. Hey you 29,9% of my fellow country men, what's up?! Finland is amazing for many reasons, but especially for that that we can write whatever we want in our blogs and vote! Wakey wakey!
Ei ihan turhat vaalit, vaikken kahta (oikeata) suurinta puoluetta kannatakaan. Nukahdin, kun Perussuomalaiset olivat vielä neljänsiä. Olisi varmaan pitänyt vaan jäädä nukkumaan.
Some good came from these elections, though I do not support the two (actual) largest parties. I fell asleep when the True Finns were still on fourth place. I should have probably never woken up.
Mutta viimeiskesi paras juttu. Olen niin uskomattoman iloinen Vihreiden vaalivoitosta, ettei tätä iloa tukahduta Soinit ja Sipilät - ainakaan vielä. Mutta katsotaan miltä naama näyttää, kun hallitusneuvottelut pärähtävät käyntiin.
Saving the best thing last. I am so happy that the Green party won our parliamentary elections. Soini and Sipilä cannot take this joy away from me, at least not for now. But let's see how I'll feel once the governmental negotiations begin.
Kivaa maanantaita ja uutta vaalikautta!
Have a happy Monday and the next 4 years!
Nyt soi: Kent - 999
Pakkoruotsin poistajilla on niukka enemmistö uudessa eduskunnassa.
VastaaPoistaOliko se niin päin, oonko mä vaan lukenut huolimattomasti ja toiveenkiiltoiset lasit päässä uutiseni? (Hyvin siis mahdollista, että olen.) Joka tapauksessa, erittäin harmi ja mahdollisesti iso menetys tulevaisuuden koululaisille, jos näin on :(
PoistaAnteeksi nyt että rajoitan riemuasi, mutta pakko kysyä: Miksi sinä pakkoruotsiunelminesi olisit parempi päättämään lasteni kieliopinnoista kuin minä, akateeminen vanhempi, joka on ruotsinsa laudaturilla suorittanut ja virkaruotsinkin erittäin hyvin tiedoin? Mitä sellaista sinä tiedät minun perheestäni ja elämästä Suomessa ja maailmassa, mikä tekee minusta kelvottoman valitsemaan opiskeltavat kielet lasteni kanssa? Perheet saavat valita kieliopinnot Ahvenanmaalla, Ruotsissa,... - missään ei ole vastaavaa peruskoulusta yliopistoon pakollista pientä pakollista vähemmistökieltä tai naapurikieltä kuin meidän pakkoruotsimme. Minä en puutu sinun tulevien lastesi kieliopintoihin, ne saatte päättää minun puolestani perheenne kesken.
PoistaEnhän minä, tai kukaan muukaan, mitään yksin päätä. Yhdessä näitä asioita puitaan ja jokainen saa äänestä joko sellaista kansanehdokasta, joka kannattaa tai ei kannata pakkoruotsia, tai jopa asettua itse ehdolle omaa kantaansa ajamaan. Eli en väitä, että olisin sinua parempi tai sinä minua parempi tästä asiasta päättämään. Demokratiassa kaikkien äänioikeutettujen ääni painaa yhtä paljon, ja niiden mukaisten tuloksien mukana mennään. Lyhyesti sanottuna minusta kaksikielinen Suomi ei ole mitään muuta kuin rikkaus ja olen itse hyötynyt ruotsin opiskeluista erittäin paljon, joten äänestin pakkoruotsia kannattavaa ehdokasta. :)
PoistaMiksei sinulle riitä se, että voit mainostaa vapaaehtoista ruotsia ja antaa omien lastesi lukea ruotsia, jota sinä heille haluat. Miksi on välttämättä ohitettava muitten perheiden oikeus valita toisin, heille viisaammin?
PoistaOn eri asia vaatia omille lapsilleen oikeutta lukea ruotsia kuin vaatia muiden lapsille pakkoa. Demokratiassa voi tosiaankin vaatia pelkällä mutulla omille lapsille oikeuksia, mutta jos vaatii toisten lapsille pakkoa, on oltava perustelut, jotka muutkin ymmärtävät - tai on luovuttava pakosta.
Ei riitä, koska mielestäni kaikkien olisi syytä opetella ruotsia täällä Suomessa. Ruotsi on Suomen toinen kieli, ja esimerkiksi palvelualoilla on täysin omaksi hyödykseen osata edes jonkin verran toista kotimaista kieltä, jos haluaa pärjätä töissään hyvin. Eri asia tietty, jos työpaikka sijaitsee siellä päin Suomea, jossa ei ruotsia niinkään puhuta. Nuoren tulevasta työ- tai asuinpaikasta riippumatta on mielestäni hyvä opiskella ruotsia yleissivistyksen ja huomaavaisuuden takia. Vaikka ruotsin tunnilta jäisi mieleen vain perusjutut, nähdään esimerkiksi keskustelun avaus (tervehdys, oma esittely) keskustelukumppanin äidinkielellä hienona ja kohteliaana eleenä. Kielen opiskelussa opiskellaan myös kielten käyttäjien tapoja ja kulttuureja, ja mielestäni suomalaisten on erittäin tärkeää tuntea naapurimaamme kulttuuria, koska se sitoo meitä lähemmäs kaikkia Pohjoismaita. Omilla ruotsintunneilla ainakin käytiin paitsi Ruotsin, myös muiden Pohjoismaiden kulttuureita ja koko pohjoismaalaista yhteistyötä läpi. Itse haluaisin nähdä Suomen tiiviissä yhteistyössä nimenomaan Pohjoismaiden kanssa tästä edeskin, ja laaja ruotsinkielen taito Suomessa edesauttaa tätä. Viimeisenä pointtina vielä, että useamman kielen opiskelu treenaa lasten aivoja oppimaan paitsi muita kieliä, mutta myös muita juttuja helpommin. Ruotsin oppii Suomessa helpommin kuin minkään muun kielen. Sanavarasto karttuu kuin itsestään, jos välillä lukee maitopurkkia ja tienkylttejä, tai katselee vaikka uutisia tao Muumeja ruotsiksi. Ruotsin kielioppi on erittäin yksinkertaista (verbejä ei taivuteta persoonamuodossa, aikamuotoja vain neljä, jne) ja lausuminen suomenruotsalaisittain ei ole ongelma eikä mikään suomalaislapselle. Kannatan ehdottomasti sitä, että lapset saisivat lukea muitakin kieliä. Itse luin yläkoulussa kuutta kieltä samanaikaisesti, eli ruotsinopiskelu ei poissulkenut mitään. Päinvastoin, auttoi suuresti esimerkiksi saksanopiskeluissa.
Poista"ruotsia yleissivistyksen ja huomaavaisuuden takia --- naapurim aamme kulttuuria --- haluaisin nähdä Suomen tiiviissä yhteistyössä nimenomaan Pohjoismaiden kanssa"
PoistaNämä ovat mutua. Ruotsi on yleissivistystä sinulle, toiselle sitä on ranska tai ohjelmointi - yleissivistys on yksilöllinen käsite, sillä ei voi perustella muiden pakkoja. Pakkoruotsi on huomaavaisuutta sinulle, monille muille se on osoitus täydellisestä huomaavaisuuden ja kohtuullisuudentajun puutteesta. Haluat kieliyhteydelle perustettua nordismia - muille joko kelpaa nordismi englannilla (kelpaa myös muiden maiden nordboreille) tai sitten nordismi on vain yksi suunta yhteistyölle eikä velvoittava. Huomaatko, olet luetellut vain perusteita, jotka merkitsevät jotain sinulle, mutta joilla ei voi velvoittaa muita?
Useamman kielen opiskelu onnistuu ilman pakkoakin. Ja ruotsia opitaan huonosti ja se unohdetaan koulujen jälkeen juuri siksi, ettei ruotsi ole arjessa elävä kieli meille suomalaisille - toisin kuin esimerkiksi englanti. Se, mikä kieli olisi kunkin kohdalla käyttökelpoisin taas vaihtelee perheestä toiseen. Taustaltaan monikielisiä perheitä tai perheitä, joilla on siteitä tietyille kielialueille, on paljon. Vapaaehtoisuus antaisi mahdollisuuden valita ne kielet, jotka olisi mielekkäintä oppia, joihin tulisi panostettua myös koulun ulkopuolella ja koulun jälkeen.
Ruotsi ei ole erityisen yksinkertaista, yksinkertaisuus on tässäkin katsojan silmässä. Eikä mitään kieltä ei opiskella siksi, että se olisi yksinkertaista. Kielellä on oltava opiskelijalleen aito merkitys. Toisilla ruotsi ja saksa sotkevat toisiaan. Kieltenopiskelussa yksilöt ovat erilaisia.
Älä ohita oleellista: On eri asia vaatia omille lapsilleen oikeutta lukea ruotsia kuin vaatia muiden lapsille pakkoa. Demokratiassa voi tosiaankin vaatia pelkällä mutulla omille lapsille oikeuksia, mutta jos vaatii toisten lapsille pakkoa, on oltava perustelut, jotka muutkin ymmärtävät - tai on luovuttava pakosta.
Miksi yrität ohittaa tämän?
En yrittänyt ohittaa tuota viimeistä pointtia - vaan nimenomaan selitin edellisessä kommentissa, minkä takia mielestäni kaikkien tulisi opetella ruotsia.
PoistaRuotsin opiskelu ei ole minua kohtaan tai minulle huomaavaista (itse olen siis täysin suomenkielinen). Se on huomaavaista maamme toista kieliryhmää kohtaan. Miten se voi olla kohtuutonta?? Muutenkaan en mielestäni aja omaa etuani tällä ruotsin opiskelun kannatuksella, vaan kaikkien. En itseasiassa kummoisemmin tarvitse ruotsia enää arkielämässäni täällä Virossa. Mutta Suomessa ollessa takuuvarmasti tarvitsisin ruotsia, kuten tarvitsee (tai tarvitsisi itse sitä tajuamattaan) moni muukin.
Yleissivistys on kaikkea muuta kuin yksilöllistä. Sori Wikipedia lainaus, mutta mielestäni silti ihan kelvollinen: "Yleissivistyksellä tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista. Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa."
Ja kyllä - mielestäni Suomessa ruotsin opiskelu vaikuttaa siihen, että voi toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa tehokkaasti. Esimerkiksi lääkäreillä, lakimiehillä, palvelualan toimijoilla, poliitikoilla ja vaikka millä muilla aloilla ruotsi on suuren suuri plus. En itse haluaisi heikentää niiden lapsieni markkina-arvoa työntekijänä noilla, enkä nää, miksi kukaan muukaan sellaista haluaisi. Sitä kun ei voi _ikinä_ kouluikäisestä sanoa, minne hän päätyy! Ruotsi sen sijaan tulee erittäin todennäköiseksi osoittumaan hyödylliseksi suomalaislapsen tulevaisuudessa. Tämän lisäksi ruotsin opiskelun poisto pistäisi suomen- ja ruotsinkieliset lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla, mikä olisi mielestäni epäreilua.
Totta - pohjoismaalaisessa yhteistyössä kommunikointiin riittäisi englanti. Riittäisi, mutta jälleen pistäisi Suomen alempaan asemaan muita pohjoismaita kohden. Virallisten tilaisuuksien ohella on aina lobbausta ja sosiaalisia tapahtumia, joissa ruotsinkieli olisi ja on ilman muuta esillä. Ruotsintatoisille suomalaisille hyvä juttu. Lisäksi ruotsintunneilla ei opetata ainoastaan kieltä, vaan pohjoismaalaista kulttuuria. On hyvä tietää niiden ihmisten tavoista ja taustoista, joiden kanssa työtä tekee. Näin Suomi on itseasiassa jonkun verran etulyönti asemassa muita Pohjoismaita nähden, kun kollegojen tavat ovat olleet tuttuja jo pienestä pitäen!
Tuota pointtia en ihan ymmärrä, ettei ruotsi ole arjessa elävä kieli meille suomalaisille. Millä perustein?? Ainakin pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa ruotsi on läsnä ihan päivittäin.
Sitten vielä koulusysteemiin… Jos kielen saisi valita, kuinka moni lapsi olisi motivoitunut valitsemaan sellaisen kielen, jotka kaverit valitsisivat, tai sen, jossa on kivoin opettaja? Aika moni! Harva lapsi osaa ajatella, mikä on järkevintä ja hyödyllisintä tulevaisuuden kannalta, jos eivät vanhemmat kerro. Ja kuinka moni lapsi tykkää pistää hanttiin, kun vanhemmat jotain yrittävät ehdottaa? Aika moni!
Tuohon: "Taustaltaan monikielisiä perheitä tai perheitä, joilla on siteitä tietyille kielialueille, on paljon." Onko heitä oikeasti niin paljon? Suomessa myös jokaisella lapsella on oikeus saada oman äidinkielensä (esimerkiksi venäjä, viro, somali…) opetusta ilmaiseksi koulussaan. Mikä erityisen tärkeä kieli jää opetussuunnitelmassa huomioimatta?
Ohjelmoinnin ja muutenkin erilaisten tietoteknillisten asioiden opiskelua kannatan minäkin! Taaskaan kyse ei ole yksillöllisyydestä, vaan siitä, että näitä juttuja ihan oikeasti tarvitaan. Ruotsi ei kai estä tätä?
PoistaRanskaa ei Suomeen jäävä suomalaislapsi tule välttämättä kohtaamaan. Ranskan opiskelu on Suomessa täysin mahdollista - pitää vain valita sellainen koulu, jossa sitä opetetaan. Englanti on ehdottoman tärkeä kelle tahansa, mutta enpä tunne ketään, jota ruotsin opiskelu olisi häirinnyt englannin oppimista.
Sitäkään ei voi kieltää, että ruotsi on erittäin yksinkertainen kieli. Esimerkiksi kaikissa muissa opiskelemissani kielissä ranskassa, englannissa, saksassa, portugalissa, espanjassa ja virossa taivutetaan verbit persoonamuodoissa ja aikamuotoja on enemmän kuin neljä. Vain virossa ja englannissa artikkelien käyttö on simppelimpää kuin ruotsissa, portugalissa, ranskassa ja espanjassa suht tasan, saksassa huomattavasti vaikeampaa (akkusatiivi, datiivi, kolme artikkkelia). Poikkeuksiakin on ruotsissa huomattavasti vähemmän kuin missään noissa toisissa kielissä. Ruotsin sanasto on suurimmalle osalle ainakin osittain tuttua arjesta, samaa voi Suomessa sanoa ainoastaan englannista. Ja tuo lausuminen - ruotsia äännettään ruotsinsuomalaisittan lähestulkoon samalla tavalla kuin Suomea. Ruotsia on jopa helpompi suomalaisen lausua kuin viroa! (Virossa rytmi on hieman erilainen - suomenruotsissa ei, ja virossa etu- ja takavokaaleja käytetään erilailla - suomenruotsissa niitä käytetään samalla tavalla)
Jos sekoittaa toisia kieliä keskenään, siitä voi treenautua pois. Millä se treenautuu? Ei todellakaan itsestään, vaan siten, että opiskelee monia eri kieliä pienestä pitäen. On tärkeää oppia uusia kieliä helposti, jos aikeina on matkustella paljon. Monilla nuorilla on nimenomaan tällaisia haaveita.
Huh, siinä taas paljon tekstiä ja omia näkemyksiäni. :) Anteeksi, jos on hieman sekavasti jäsennettyjä ajatuksia. Kiitos muuten rakentavasta keskustelusta - on tärkeää kuulla toistakin kantaa.
Sana Pakkoruotsi saa vereni kiehumaan. On tärkeää muistaa MIKSI ruotsia opetetaan kouluissa, histoorisista syistä. Jos historia olisi mennyt toisin, varmasti opetettaisiin venäjää kouluissa toisena kielenä ja nyt ongelma olisi "pakkovenäjä". Tottakai kukaan ei halua opiskella jotain mitä on "pakko", mutta kannattaa muistaa miksi suomalaista koulujärjesetlmää arvostetaan ympäri maalilmaa, koska se on MONIPUOLINEN ja suunniteltu niin että lapset kehittyy monella erillä tasolla, ja minun mielestäni ruotsinopinnot on tukenut tämän tähän asti.
PoistaItse olen asunut suurimman osan elämästäni ruotsinkielisessä kaupungissa ja opiskellut ruotsiksi. Tuskalla olen opiskellut suomea lukuhäiriön kanssa ja en osaa vieläkään täydellistä suomea vaikka se on parantunut vuosien varrella kun muutin pääkaupunkiseudulle, mutta en olisi tarvinnut osata suomea jos olisin jäänny syntyinkaupunkiini. En ymmärrä miksi on pakko leimata jotain että se saa huonon merkityksen, eihän englanti ole pakkoenglanti? Ymmärrän tosiaan että ruotsia ei ole järkeä opiskella esim itä- tai pohjoissuomessa, mutta niin kuin Annina sanoi, kieliopiskelu edistää lasten kehitystä ja tukee uusien kielien opiskelua. Erityisesti ruotsi edistää englannin kielen oppimista, koska ne ovat kieliopillisesti hyvin samanlaisia. En sekunttiakaan usko että jos "pakkoruotsi" vaihdetaan johonkin muuhun kieleen että lapset opiskelisivat sitä innokkaammin, vanhemmat olisivat vain tyytyväisiä. Niin Anonyymi, kysykymseni sinulle on; luuletko oikeasti että jos lapset saisivat valita toisen kielen mitä ne opiskelisivat, että ne OIKEASTI oppisivat sen?
"Pakkoruotsi" tulee poistumaan kouluista, sitä en kiistä, mutta minusta kieliopiskelu tuo ymmärrystä kultureista ja siksi sitä on erittäin tärkeää ylläpitää kouluissa. En voi edes laskea kuinka lukuisia kertoja saan kuulla minun suomenkielisiltä ystäviltä että niitä harmittaa että ei hyödyntänyt tarpeeksi ruotsinkielen opetusta. Niin moni katuu vähän vanhempana sitä ettei oikeasti opetellut ruotsia, ja uskon että sama tapahtuisi jos kieli vaihtuisi johonkin muuhun. Se on myös kypsyydestä kiinni, ei lapset/nuoret siinä iässä ymmärrä että kieliosaaminen on plussaa työelämässä tai edes vaan elämässä, varsinkin kun maailma pienenee kokoajan ja yritykset globalisoituvat.
Jep hyvä pointti Milla - et jäänyt synnyinkaupunkiisi asumaan, samaten eivät kaikki Itä-Suomessa syntyneet välttämättä jää koko elämäkseen asumaan sellaiseen kaupunkiin, jossa ei ruotsia kuule.
PoistaJa näinhän se menee - samoin kuin suomenkielisissä kouluissa on opiskeltava ruotsia, niin ruotsinkielisissä kouluissa on "pakkosuomea", joka poistuisi sekin "pakkoruotsin" poistuttua. Tämä etenkin olisi haitallista, joten minun mielestäni on tasapuolista, että sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa opiskellaan sitä toista kotimaista kieltä.
Minäkin olen kuullut harmittelua siitä, ettei opetellut kouluaikoina ruotsia kunnolla. Harvemmin olen kuitenkaan kuullut harmittelua siitä, että on joutunut (=saanut) ruotsia opiskella.
Minäkin kartan tuota "pakko" sanaa. Olen blogissa käyttänyt sitä sen kätevyyden takia: olisi aika kömpelöä kirjoittaa "suurin osa kansanedustajista kannattaa toisen kotimaisen kielen opiskelun säilyttämistä". Olen hyväksynyt itselleni "pakkoruotsi" -sanan käytön, koska näin lukijat nappaavat heti sen asian, josta haluan puhua. Lisäksi puhun "pakkoruotsista" aina positiiviseen sävyyn, joten uskon ja ainakin toivon, ettei tuon sanan käyttö ärsytä tai loukkaa ketään blogiteksteissäni. Mutta juuri näin, miksi ihmeessä tästä ruotsista tehdään tekemällä pakkopullaa, kun sen voisi nähdä upeana mahdollisuutena, että jokaikisessä suomalaisessa koulussa yritetään tehdä lapsista ruotsintaitoisia. Joissakin konteksteissa "pakko" tuo hirvittävän negatiivisia konnotaatioita. "Lapsia pakotetaan, heidän oikeuksia riistetään" -tyyliin, kun todellisuus on aivan muuta!!
Ruotsi on kuin onkin käyttöystävällinen kieli suomalaisoppilaille. On vaikea nähdä, että jollakulla olisi helpompi oppia jotakin toista kieltä, jos ei ruotsiakaan opi helposti. Isoin este ruotsin oppimiselle on varmastikin asenneongelma kieltä kohtaan. Mistä nämä asenneongelmat tulevat? Tätä sopisi ajatella!
Täysin samaa mieltä :) monikielisyys on arvokas voimavara!
PoistaAbsolut!! <3
Poistablogisti: "selitin edellisessä kommentissa, minkä takia mielestäni kaikkien tulisi opetella ruotsia"
VastaaPoistaKaikki antamasi selitykset olivat sellaisia, että itse pidät niitä hyvinä - mutta oikeasti niillä voi vain markkinoida vapaaehtoista kieltä, ei perustella pakkoa. Englannille pakon perusteetkin täyttyisivät, mutta englanti EI ole meillä pakollinen. Ruotsi on meillä ainoa pakollinen kieli suomenkielisen koulun kävijöille alakoulusta yliopistoon, itse asiassa se on ainoa kaikille pakollinen oppiaine alakoulusta yliopistoon. Sille tulisi olla yleisesti hyväksytyt perusteet. Jos kansalaisista 74% ja eduskunnastakin puolet poistaisi pakon, ymmärrät varmasti, ettei yleisesti hyväksyttyjä perusteita ole. Palaan siihen, että voi mutulla vaatia omille lapsillesi oikeutta opiskella ruotsia, et muiden lapsille pakkoruotsia.
blogisti: "Ruotsin opiskelu --- on huomaavaista maamme toista kieliryhmää kohtaan. Miten se voi olla kohtuutonta??"
Kieliopintoja ei voi ottaa tabletteina, ne vaativat paljon työtä ja vaivaa. Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, koska se työmääränsä vuoksi söi nuorilta muun kielitaidon. Meillä on vain rajallinen määrä aikaa ja voimia opiskeluun ja erityisesti kieltenopiskeluun.
Ei missään maailmassa ole pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon eikä missään kieltä opiskella "huomaavaisuuden vuoksi". Kielten opinnot kuten muutkin opinnot tulee suunnitella opiskelijan omien tarpeiden mukaan, ei osoittamaan huomaavaisuutta jollekin ryhmälle.
blogisti: "en mielestäni aja omaa etuani tällä ruotsin opiskelun kannatuksella"
Et ehkä ole ajatellut koko asiaa. Ruotsille on sinulle jokin erityismerkitys ja katsot, että se riittää perustelemaan muitten pakkoa. Näin ei vain ole.
blogisti: "Yleissivistys on kaikkea muuta kuin yksilöllistä. Sori Wikipedia lainaus, mutta mielestäni silti ihan kelvollinen: "Yleissivistyksellä tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista. Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa."
Nykyään ei mielellään enää puhuta yleissivistyksestä, koska ei ole olemassa mitään pakettia, joka kaikkien on opiskeltava. Kyse on enemmänkin valmiuksista. Ehkä nykyisin ajatellaan enemmän, että ihminen on tuli, joka sytytetään, ei astia, joka täytetään.
blogisti: "Esimerkiksi lääkäreillä, lakimiehillä, palvelualan toimijoilla, poliitikoilla ja vaikka millä muilla aloilla ruotsi on suuren suuri plus. En itse haluaisi heikentää niiden lapsieni markkina-arvoa työntekijänä noilla, enkä nää, miksi kukaan muukaan sellaista haluaisi."
Ei lääkäri, joka tapaa ruotsinkielisen potilaan kerran vuodessa tai kahdessa ole mitään mahdollisuutta säilyttää sellaista ruotsintaitoa, joka tarvitaan sairauksien diagnostiikassa ja potilaan kuulemisessa, tukemisessa ja hoidossa, ja lääkärien jatkuva kouluttautuminen toivottavasti painottuu johonkin muuhun kuin ruotsinopiskeluun.
Suurin osa ruotsinkielisestä oikeasta palvelusta hoituu edelleenkin ruotsinkielisten omasta toimesta, niin pitää ollakin.
Ruotsin todellinen merkitys alalla kuin alalla on pieni ja korvautuu monella muulla osaamisella. Tarvitaan erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia kielitaitoprofiileja ja erilaisia painotuksia.
jatkan
*En koe ajavani mitään omaa etua ruotsin opiskelun kannattajana.
Poista*Suomessa tämä huomaavaisuus-aspekti on vain yksi osa ruotsinkielen opiskelua. Tärkeä sellainen, mutta ruotsi ei ole ainoastaan mikään suomenruotsalaisten pikkukieli, vaan ruotsia voi käyttää tietysti yli 9 miljoonan henkilön kanssa Ruotsissa, lähestulkoon ongelmitta Norjassa ja tanskaa voi ainakin lukea, jotkut jopa ymmärtävät puhuttua tanskaa.
*Hyvä pointti yleissivistyksestä. Mielestäni on kuitenkin kohtuullista, että kouluissa suurin piirtein opetetaan lapsille samoja juttuja. En ihan luottaisi siihenkään, että perheet saisivat täysin mielivaltaisesti päättää, mikä on heidän lapsilleen parasta.
*Ehdottomasti tarvitaan erialan osaajia. Mielestäni olisi kuitenkin perusopetus voisi olla kaikille suhtkoht sama, ja jatko-opinnoilla täydennettäisiin omaa osaamistaan siihen suuntaan, mihin itse haluaa. Parempi, että ei lapsena tarvitse jo valita suuntautumistaan työelämässään, vaan, että kaikilla olisi suurinpiirtein samat lähtökohdat, kun niitä ura- ja opiskeluvalintoja tehdään isompana.
blogisti: "Totta - pohjoismaalaisessa yhteistyössä kommunikointiin riittäisi englanti. Riittäisi, mutta jälleen pistäisi Suomen alempaan asemaan muita pohjoismaita kohden. Virallisten tilaisuuksien ohella on aina lobbausta ja sosiaalisia tapahtumia, joissa ruotsinkieli olisi ja on ilman muuta esillä."
VastaaPoistaPohjola/Norden on aidosti monikielinen alue, jossa skandikielien lisäksi puhutaan suomea, saamen kieliä ja inuitia. Skandikielinen puhujistakin tanskalaisnuoret puhuvat mieluiten muiden nordborien kanssa englantia.
Ehkä on aika ymmärtää Norden hiukan avarammin ja monikielisyyttä kunnioittaen. Kun tarvitaan ruotsintaitoa, Suomesta löytyy aina sekä suomenruotsalaisia että ruotsinsa lukeneita muiden kieliryhmien jäseniä. Norden ei voi olla pakkoruotsin peruste.
blogisti: "Ainakin pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa ruotsi on läsnä ihan päivittäin."
Pääkaupunkiseudun kouluissa on pian 20% maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Monikielisyys on aitoa. Busseissa, ratikoissa ja kahviloissa kuulee toki ruotsia mutta yleensä enemmän näitä muita kieliä. Ruotsia ei oikeasti tarvitse, siksihän ruotsi ei tartu.
blogisti: "Jos kielen saisi valita, kuinka moni lapsi olisi motivoitunut valitsemaan sellaisen kielen, jotka kaverit valitsisivat, tai sen, jossa on kivoin opettaja? Aika moni! Harva lapsi osaa ajatella, mikä on järkevintä ja hyödyllisintä tulevaisuuden kannalta, jos eivät vanhemmat kerro. Ja kuinka moni lapsi tykkää pistää hanttiin, kun vanhemmat jotain yrittävät ehdottaa? Aika moni!"
Kaikkialla maailmassa kieliopinnot valitsee perhe, siis lapsi ja hänen vanhempansa yhdessä. Esimerkiksi ruotsissa on tutkittu sitä, millä perusteella oppilaat ja heidän perheensä valitsevat saksan, ranskan tai espanjan opinnot. Taustalla on hyviä ja järkeviä perusteita. Niin olisi Suomessakin.
blogisti: "Taustaltaan monikielisiä perheitä tai perheitä, joilla on siteitä tietyille kielialueille, on paljon." Onko heitä oikeasti niin paljon?
Onko 20% paljon? Lähes sen verran on maahanmuuttajataustaisia oppilaita pääkaupunkiseudun kouluissa. Maassa syntyy jo nyt vähemmän lapsia ryhmään "ruotsinkieliset" kuin ryhmään "muunkieliset" - ja kuitenkin ruotsinkielisiksi rekisteröidään monet käytännössä täysin kaksikieliset lapset yhdistelmällä ruotsi-suomi.
blogisti: "ruotsi on erittäin yksinkertainen kieli --- Jos sekoittaa toisia kieliä keskenään, siitä voi treenautua pois. Millä se treenautuu? Ei todellakaan itsestään, vaan siten, että opiskelee monia eri kieliä pienestä pitäen. On tärkeää oppia uusia kieliä helposti, jos aikeina on matkustella paljon. Monilla nuorilla on nimenomaan tällaisia haaveita."
Kieltenopiskelussa ihmiset ovat todella erilaisia. Ruotsin helppous on suhteellista. Monelle, jolle kielet ovat vaikeita, ruotsi on erittäin vaikea kieli.
Ruotsissakin maahanmuuttajien on vaikea oppia maan pääkieltä. Ja Ahvenanmaalla jopa kolmannes oppilaista ei opiskele toista vierasta kieltä (joka olisi siis saksa, ranska, espanja tai suomi).
Vain meillä Suomessa, propagandasyistä hellitään ajatusta, että kaikki oppivat kaiken ja että ruotsia on vain varhaistettava ja varhaistettava.
Oleellista on nyt se, miksi suomalaislapsilta ja uussuomalaislapsilta pitää kieltää vapaa kielivalinta, joka on vallitseva muualla. Miksi meillä pitää olla pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon, jollaista järjestelmää ei ole missään muualla maailmassa.
*Totta - pohjoismaalaiset ovat monikielistä kantaa, mikä on erittäin positiivista. Silti, uskon, että ruotsi tulee pysymään yhteisössä hallitsevana kielenä pitkään. Se, että Suomessa puhutaan laajalti ruotsia, siitoo meidät pohjoismaihin väistämättömästi. Kun löytyy kielellinenkin yhteys naapurikansaan.
Poista*Ruotsia paitsi kuulee, mutta myös näkee ihan kaikkialla. Minusta olisi ainakin outoa ja jopa häiritsevää, jos tiekylttejen alakerta näyttäisi aivan heprealta. Ruotsi on läsnä tv:ssä, radiossa, tuoteselostuksissa, kaikissa varoituksissa ja virallisissa lippulappusissa, omassa passissakin lukee kaikki tiedot ruotsiksi. Näin ei ole minkään muun kielen kohdalla Suomessa.
*Minusta nykysysteemi on yksinkertaisesti hyvä: opiskellaan ruotsia, lähes poikkeuksetta englantia, ja sen lisäksi vielä usein kolmattakin kieltä. Vanhempien vastuulla on valita lapsilleen koulu, jossa on mahdollisuus opiskella lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeitä kieliä, jos he kokevat, että lapsillaan on siihen tarve.
*Nuo 20% maahanmuuttajataustaisista taitavat nimenomaan olla niitä, joilla on muutenkin oikeus oman äidinkielensä opiskeluun ilmaiseksi (oli tämä kieli mikä tahansa). En siis vieläkään näe, mikä merkittävä kieli uupuu perusopetussuunnitelmasta.
*Ei ole suhteellista, ruotsi ihan totta on varsin yksinkertainen kieli. Ei ole propagandan tuotosta, vaan annoin kielitieteelliset perusteet jo tuossa edellisessä kommentissani.
*Monissa maissa opiskellaan maan toista kieltä. Täällä Virossa venäjää. Belgiassa hollantia tai ranskaa. Amerikassa espanjaa. Sveitsissä saksaa tai ranskaa. Ja niin edelleen.
kommentoija: Sana Pakkoruotsi saa vereni kiehumaan. On tärkeää muistaa MIKSI ruotsia opetetaan kouluissa, histoorisista syistä."
VastaaPoistaÄlä turhaan keitä vertasi. Ruotsi on ainoa pakollinen oppiaine nyt alakoulusta yliopistoon - eikä sillä ole hetkeäkään ollut kansalaisten enemmistön kannatusta. Sellainen on pakkoaine.
Historiaa opiskellaan historian tunneilla. Historian perusteella pakkovenäjä olisi yhtä perusteltu kuin pakkoruotsi - mutta molemmat olisivat yhtä vihattuja. Kieliä nuoren on saatava opiskella omaa tulevaisuuttaan varten, ei muiden menneisyyden vuoksi.
kommentoija: "Tottakai kukaan ei halua opiskella jotain mitä on "pakko", mutta kannattaa muistaa miksi suomalaista koulujärjesetlmää arvostetaan ympäri maalilmaa, koska se on MONIPUOLINEN ja suunniteltu niin että lapset kehittyy monella erillä tasolla, ja minun mielestäni ruotsinopinnot on tukenut tämän tähän asti."
Pakkoruotsi ei nimenomaan ole monipuolisuutta. Valinnaiset kielet olisivat monipuolisuutta.
Ruotsissa on kaikilla alkavana kielenä englanti ja sen lisäksi useimmilla on toinen vieras kieli (saksa, ranska tai espanja - nykyisin löytyy myös harvinaisempia kieliä) tai niillä, joilla on maahanmuuttajatausta tai oppimisvaikeuksia toisen vieraan kielen sijaan voi lukea lisää kotikieltä tai koulukieltä tai englantia - sen mukaan mikä tuo oppilaalle parhaan pohjan jatko-opintoihin.
kommentoija: "Itse olen asunut suurimman osan elämästäni ruotsinkielisessä kaupungissa ja opiskellut ruotsiksi. Tuskalla olen opiskellut suomea lukuhäiriön kanssa ja en osaa vieläkään täydellistä suomea vaikka se on parantunut vuosien varrella kun muutin pääkaupunkiseudulle, mutta en olisi tarvinnut osata suomea jos olisin jäänny syntyinkaupunkiini."
Juuri kaltaistesi oppimivaikeuksia omaavien lasten ja nuorten vuoksi pakkoruotsi onkin saatava pois. Ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvana tarvitse suomea aidosti, mikäli elät ruotsinkielisen alueen ulkopuolella. Tätä ei voi muuttaa. Mutta suomenkielisen koulun kävijät eivät oikeasti tarvitse ruotsia. Tässä ei voi olla mitään symmetriaa.
kommentoija: "En ymmärrä miksi on pakko leimata jotain että se saa huonon merkityksen, eihän englanti ole pakkoenglanti?"
VastaaPoistaEnglanti ei edes ole pakollinen kieli Suomessa. Mutta sen kohdalla pakollisuuden perusteet täyttyvät, eivätkä ihmiset lähtisi sankoin joukoin vaatimaan siitä vapautusta. Sen sijaan ruotsin kohdalla, joka on siis ainoa pakollinen kieli suomenkielisessä koulussa, pakon perusteet eivät täyty. Siksi 74% kansalaisista Åbo Akademin tutkimuksen mukaan haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi. Tämä on niin mykistävä tulos, että se on vain hyväksyttävä.
kommentoija: "Ymmärrän tosiaan että ruotsia ei ole järkeä opiskella esim itä- tai pohjoissuomessa, mutta niin kuin Annina sanoi, kieliopiskelu edistää lasten kehitystä ja tukee uusien kielien opiskelua. Erityisesti ruotsi edistää englannin kielen oppimista, koska ne ovat kieliopillisesti hyvin samanlaisia."
Pakkoruotsi on pakkoruotsia niin Itä-Suomessa kuin Helsingissä. Siitä on luovuttava.
Englantia lapset oppivat loistavasti jo ennen ruotsin aloitusta, ruotsi ei siis mitenkään avita englanninopiskelua. Se että germaanisia kieliä puhuvat oppivat helpommin muita germaanisia kieliä on tietysti totta - mutta suomalaisugrilaista kieltä puhuvat oppivat englannin helpoiten ihan omana aloittavana kielenään.
Pakkoruotsia ei tarvita siihen, että suomenkielisen koulun oppilaat voisivat opiskella kieliä. Päinvastoin, pakkoruotsi on nyt todella tulppa muiden kielten opinnoilla. Edes kieltenopettajia ei kouluteta eri kieliin tarpeeksi, koska pakkoruotsi tarjoaa virkoja ja siksi lähes kaikki kieltenopet ovat myös ruotsinopettajia. Tämä estää myös kieltenopetuksen uudistumista.
kommentoija: "En sekunttiakaan usko että jos "pakkoruotsi" vaihdetaan johonkin muuhun kieleen että lapset opiskelisivat sitä innokkaammin, vanhemmat olisivat vain tyytyväisiä."
Miksi vanhemmat olisivat tyytyväisiä siihen, että lapsi oppisi ruotsin sijaan vaikkapa ranskaa? Olisiko vanhemmilla siihen kenties hyvä syy? - Mutta arviosi siitä, ettei suomalaiskoulun oppilas pitäisi mistään kielestä, on alentuva. Ehkä et tarkoittanut ilmaista asiaa ihan näin.
kommentoija: "Niin Anonyymi, kysykymseni sinulle on; luuletko oikeasti että jos lapset saisivat valita toisen kielen mitä ne opiskelisivat, että ne OIKEASTI oppisivat sen?"
Jos oppilaat voivat valita kielen, johon heidän perheellään on jo yhteys, joka on kenties matkojen ja tuttavuuksien maa, niin ilman muuta tämä avittaa tekemään koulun ohella ja koulun jälkeen sitä lisätyötä, joka kielenoppimisessa vaaditaan.
Tärkeää on myös se, että osalle varataan mahdollisuus vahvistaa sitä kielitaitoa, joka on kaikkein tärkeintä eli koulukieltä tai kotikieltä ja englantia. Aivan kuten Ruotsissa tehdään.
kommentoija: "minusta kieliopiskelu tuo ymmärrystä kultureista ja siksi sitä on erittäin tärkeää ylläpitää kouluissa."
Ja se säilyy.
kommentoija: "En voi edes laskea kuinka lukuisia kertoja saan kuulla minun suomenkielisiltä ystäviltä että niitä harmittaa että ei hyödyntänyt tarpeeksi ruotsinkielen opetusta. Niin moni katuu vähän vanhempana sitä ettei oikeasti opetellut ruotsia"
En tiedä mitä he katuvat, mutta moni meistä ruotsimme hyvin lukeneista, ei koe saaneensa kielestä mitenkään erityistä hyötyä - mitä nyt muutama teatterikäynti, runoja ja filmejä. Sinänsä ok, muttei missään nimessä pakon arvoista.
kommentoija: "Pakkoruotsi" tulee poistumaan kouluista, sitä en kiistä"
Kiitos!
blogisti: "Isoin este ruotsin oppimiselle on varmastikin asenneongelma kieltä kohtaan. Mistä nämä asenneongelmat tulevat? Tätä sopisi ajatella!"
VastaaPoistaAnteeksi taas, mutta tämä on höpöä.
Ajattele - missään maailmassa ei ole vastaavaa kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon. Mistä ne maailmalla ovat saaneet asenneongelmansa?
Ajattele - Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, koska se söi nuorten muun kielitaidon. Mistä ne Ahvenanmaalla ovat saaneet asenneongelmansa?
Ei ole höpöä :)
PoistaKielet ovat täynnä tunnelatauksia. Suomessa ruotsi on saanut osakseen paljon negatiivista latausta, en siis yhtään ihmettele, että lapsilla on hankaluuksia saada motivaatiota ruotsinopiskeluun, kun heille huudatetaan mediasta ja kotoa, ettei sitä kannatta opiskella.
Varmaan samanlaisista syistä, kuin Suomessakin. Ihmiset ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia kaikkialla.
Ahvenanmaalla on kokemuksieni mukaan paljonkin asennetta suomenkieltä kohtaan. Ahvenanmaalaiset kai aika yleisesti haluaisivat olla itsenäisiä, tai jopa kuulua mieluummin Ruotsiin. Ei varmaan siis auta suomenkielenopiskeluissa, kun halutaan erottautua Suomesta.
Kaiken kaikkiaan erittäin hyviä pointteja, kiitos niiden jakamisesta. Pakkoruotsi kysymys on vaikea, ja siitä voi olla hyvin perustellusti montaa mieltä. Jätin noihin Millan kommentteihin vastaamatta, alkaa osittain tuntua jo itseni toistamiselta. Milla voi niihin halutessaan vastata, jos tulee tänne vielä uudestaan :)
Haluan vielä painottaa, että ihan oikeasti arvostan, että kirjoittelet omasta kannastasi näin yksityiskohtaisesti. On kivaa saada sivistynyttä ja rakentavaa keskustelua tänne - blogityötä parhaimmillaan! :)
PoistaBlogisti hyvä, pakkoruotsikysymys ei ole vaikea vaan äärimmäisen helppo tolkkutesti - jos tästä eivät poliitikkomme selviä niin miten he selviävät mistään muustakaan.
VastaaPoistaUudestaan ja uudestaan lähdet luettelemaan sitä, miksä sinun mielestäsi on ruotsin merkitys ja näkyvyys - se on ok mutta se kelpaa ainoastaan markkinoimaan vapaaehtoista ruotsia ei pakkoa!
blogisti: "Monissa maissa opiskellaan maan toista kieltä. Täällä Virossa venäjää. Belgiassa hollantia tai ranskaa. Amerikassa espanjaa. Sveitsissä saksaa tai ranskaa. Ja niin edelleen."
Tietysti opiskellaan kieliä muttei venäjä ole pakollinen Virossa eikä espanja Amerikassa. Missään ei ole sellaista pakkokieltä alakoulusta yliopistoon kuin meidän pakkoruotsimme. - Ymmärrän, että tämä voi olla uusi asia, sillä tätähän ei yleensä kerrota.
Ainoastaan Luxemburg, Belgia ja Sveitsi turvautuvat Euroopassa pakkoon. Kanadassa pakollista ranskaa on vain pienessä osassa maata ja silloinkin vedotaan siihen, että kyse on maailmankielestä.
Kydään läpi nämä kolme esimerkkiä Luxemburg, Belgia ja Sveitsi.
Luxemburg on kaupunkivaltio, joka joutuu nojaamaan ympäröivien maiden tukeen niin kattavan koulutuksen järjestämisessä kuin verkostoitumisessa (kuten Islanti nojaa Skandinaviaan ja siksi Islannissa opiskellaan joko tanskaa, ruotsia tai norjaa), sillä yliopistokin sinne saatiin vasta muutama vuosi sitten, jossa nyt voi lukea kieliä ja oikeustiedettä. Pikkuruisessa Luxemburgissa on useimmilla oppilailla kolme vierasta kieltä, joista kaksi on kuitenkin lähellä alueen omaa äidinkieltä. Englanninkielinen wikipedia kertoo, että "Proficiency in all three languages is required for graduation from secondary school, but half the students leave school without a certified qualification, with the children of immigrants being particularly disadvantaged." Siis yläkoulun päättävien kokeiden läpäisy edellyttää kolmen kielen kirjoittamista, mutta puolet opiskelijoista jättävät koulun ilman tätä virallista päättötodistusta, maahanmuuttajien ollessa erityisen huonossa asemassa.
Belgiassa on kolme virallista kieltä: hollanti, ranska, saksa. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa. Huomaa, että maan kielistä ranska ja saksa ovat maailmankieliä ja Euroopan Unioinin käytettyjä kieliä, joten tilanne on tyystin toinen kuin Suomessa. Kieliopintoja ei Belgiassa ole enempää, mutta ne ovat järkevämpiä ja jopa vähemmistökielinä edustetumpia kuin meillä ruotsi (5%).
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Retoromaania lukuunottamatta kaikki Sveitsin kielet ovat maailmankieliä, englantia luetaan yleisesti.
Mitään kaikille pakollisia kieliopintoja puhumattakaan pakkovirkakielestä näidenkään maiden korkeakouluopiskelijoilla ei ole.
Pakkoruotsi on vaikea siinä mielessä, että monta kantaa voi perustella yhtä hyvin.
PoistaMiten niin "mielestäsi ruotsin merkitys ja näkyvyys"? En ole "heittänyt mitään hatusta", vaan objektiivisesti miettinyt ja havainnoinut, mikä ruotsin näkyvyys on Suomessa. Vai lähdetkö kieltämään, että ruotsia näkee tiekylteissä, varoituksissa, palvelualalla, jne, jne..? Ehkä englantia lukuunottamatta, ei mikään kieli ole niin läsnä Suomessa kuin ruotsi.
Mielestäni voisi itseasiassa jättää virkamiehen ruotsin opetettavaksi niille aloille, jossa se on tärkeää. Teknilliseltä alalta sen voisi vaikka poistaa, mutta esimerkiksi lääkiksessä se pitäisi ehdottomasti säilyttää. En ole itse käynyt virkamiehen ruotsia, mutta olen kuullut, ettei se taida olla hirveän vaikea kurssi? Kielellisesti lahjattomatkin ilmeisesti pääsevät sen läpi sen suuremmitta vaikeuksitta? Joten ei kai siitä niin hirveästi haittaakaan ole? Puhun aikalailla vaan peruskoulutuksen ruotsin opiskelun pakollisuudesta. Lukioon tai yliopitsoonhan ei ole kenenkään pakko mennä, vaikka en usko, että kukaan olisi niin typerä, että jättäisi lukiot ja yliopistot käymättä muutamien ruotsin kurssien takia. Kaikki opiskeltavat aineet eivät voi muutenkaan miellyttää tai tuntua hyödyllisiltä kaikille yliopistossakaan. Minäkin olen suorittanut vaikka mitä kursseja yliopistossa ja miettinyt, että mitähän järkeä tässä oli. Kielien kohdalla en koskaan miettisi niin - kielitaito, vähäinenkin, on aina pelkkää plussaa. Miksi tehdä virkamiehenruotsista iso ongelma?
Kiva, kun lähdit selvittämään muiden maiden kieltenopiskelun politiikkaa, mielenkiintoista luettavaa - kiitos siitä! Suurin perustelu kaikissa maissa lienee, että pakolliset kielet ovat maiden toisia kieliä. Jos lähdetään sille linjalle, että mikä maailmankieli olisi oikeasti todennäköisesti kannattavinta opiskella, se olisi varmaan englannin jälkeen mandariinikiina. Maailman puhutuin kieli, kasvava talous joka teollisuuden alalla, mandariinia puhutaan laajalti myös muissa kasvavissa Aasian maissa, ja etenkin kiinalaiset omaavat yleisesti huonomman englanninkielen taidon kuin missään Euroopan maassa. Euroopassa kuitenkin opiskellaan niitä kieliä, jotka tuntuvat itselleen läheisimmiltä. Sellainen on ruotsi suomalaisille.
Mielestäni on kuitenkin mahdoton lähteä arvailemaan lasten tulevaisuuden kielitarpeita, vaikka olisi kuinka perheellisiä siteitä johonkin kieliryhmään. Ruotsin perusteet on kuitenkin hyvä hallita suomalaisena.
blogisti: "Pakkoruotsi on vaikea siinä mielessä, että monta kantaa voi perustella yhtä hyvin."
PoistaYmmärrätkö, että ne perusteet, joilla voi vaatia mahdollisuutta opiskella ruotsia omille lapsille eivät ole riittäviä perusteita vaatia pakko muitten lapsille.
Minusta nimenomaan kaikkien pitäisi opiskella ruotsia Suomessa, ja tätä olen yrittänyt perustella. En ole perustellut syitä, miksi 'minun lapsieni' pitäisi opiskella ruotsia.
PoistaNiin, sinusta kaikkien tulee syödä juuri ohrapuuroa aamuisin - kaikki kunnia ohrapuurolle, mutta kun 74% kansalaisista ja puolet kansanedustajista antaisi ihmisten valita puuronsa itse, sinun on ymmärrettävä, että he eivät jaa käsitystäsi ohrapuurosta. Sinun on hyväksyttävä se, että voit vaatia oikeutta syödä ohrapuuroa omille lapsillesi, muttet pakkoa ohrapuuroon muitten lapsille.
PoistaYmmärrätkö?
Valtio vastaa lasten koulutuksesta, vanhemmat vastaavat lasten aamiaisista. Nämä asiat eivät ole verrattavissa.
PoistaMietityttyäni vielä: aamiaispuuroissa on monta yhtä hyvää vaihtoehtoa, niitä ei tarvitse yhtenäistää. Kielten opiskelussa ei niinkään.
PoistaTai siis, mistä tahansa kielitaidosta saattaa olla hyötyä, sitä en missään nimessä kiellä. Mutta ruotsista mitä todennäköisimmin on, jos siis haluaa pitää vaihtoehdon Suomessa asumisesta avoinna.
Pitkästä matematiikasta on todennäköisemmin hyötyä kuin lyhyestä, mutta emme silti vaadi kaikille pitkää matematiikkaa.
PoistaTuo, että ruotsista on todennäköisimmin hyötyä, on vain sinun arviosi, mutta vaikka se olisi tottakin, mitä se ei ole, se ei riittäisi pakon perusteeksi.
Kansakunnalle taas on eniten hyötyä siitä, että kielivaranto on laaja ja että ihmiset valitsevat niitä kieliä, joihin heillä on jo kontakteja tai jotka heitä muuten kiinnostavat, koska vain siten kielitaidosta muodostuu todellista eikä kieltä todennäköisesti kadoteta heti koulujen jälkeen. Mutta tätä yleistä hyötyä merkittävämpi on aina se, että kieliopinnot on suunniteltava oppilaan omaa parasta ajatellen.
Ei ole minun arvioni. Ruotsia tarvitaan monella eri alalla Suomessa. Riittää "pakon" perusteeksi.
PoistaTotta, laaja kielivaranto on hyödyksi. Nykysysteemi tukee sitä: yleensä kouluissa luetaan vähintään englantia, ruotsia, ja vielä kolmatta kieltä.
vähän ikävä sävy tol anonyymil, vaikuttaa vähän ahdasmieliseltä. ihan hyvii pointtei kuitenki. ehkä toi negatiivinen asenne pakkoruotsia kohtaan tulee enemmän esille joillaki ihmisil nyt ku sen poistamisesta on enemmänki puhuttu? arvaus vaan...
VastaaPoistaMinunkin arvaukseni on, että pakkoruotsin maine muuttuu entistä negatiivisemmaksi kaiken kohinan keskellä. Tosi harmi, pilata hyvä juttu tällä tapaa:/
PoistaOlisi tosi kiva tietää, miksi vapaan valinnan kannattaminen on ahdasmielisyyttä mutta pakon vaatiminen jotain muuta, avaramielisyyttäkö? Terveisiä Orwellille!
PoistaHyviä kommentteja Annina, oon sun kanssa asiasta ihan samaa mieltä! En oikeastaan ihan ymmärrä minkä takia tää asia on niin tunteita herättävä.. Kaikissa osissa Suomea ruotsia ei tosin kuule lähes ollenkaan, enkä ihmettele että näillä alueilla opiskelu tuntuu pakolta. Nykyisessä asuinkaupungissani taas ruotsia kuulee päivittäin, kaiken palvelun saa kahdella kielellä (välillä pelkästään ruotsiksi) ja kielen perusosaaminen on lähes välttämättömyys saadakseen töitä (erityisesti palvelu- ja kaupan alalla). Lapsena harvoin tietää varmaksi mitä työtä tulee tulevaisuudessa tekemään ja missä päin maailmaa, kielten osaaminen onkin aina vain eduksi ja pitää ovet avoinna. En tiennyt itsekään vielä "pakkoruotsia" lukiessani, että tulisin lopulta opiskelemaan tutkintoni ruotsiksi, tämä tosin oli ihan oma valintani. :)
VastaaPoistaVenla
Säkin oot mielettömän hyvä esimerkki sellaisesta, joka on muuttanut kaupunkiin, jossa toista kotimaista kieltä tarvitseekin enemmän. Ja teidänlaisia on monia. "Lapsena harvoin tietää varmaksi mitä työtä tulee tulevaisuudessa tekemään ja missä päin maailmaa, kielten osaaminen onkin aina vain eduksi ja pitää ovet avoinna." Naulankantaan!! Kuten jo jossakin aikaisemmassa kommentissa sanoin, en haluaisi itse huonontaa "lapsieni" markkina-arvoa työntekijänä millään alalla, ja ruotsin osaamattomuus huonontaisi nimenomaan sitä Suomessa. Ruotsintaitoisena on helppo lähteä myös eteenpäin Suomesta: Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, joissa on kaikissa esimerkiksi ilmaiset yliopistot ja hyvin toimivat sosiaalijärjestelmät. Suomalaisena on siis helppo lähteä miettimään mahdollisisa opiskelu- tai työpaikkoja läheisistä Pohjoismaista, kun maiden kieli on entuudestaan jo tuttua. Näitä pakkoruotsin plussia keksii vaan lisää ja lisää, hehehe ;)
PoistaPakkoruotsia on alakoulusta yliopistoon, ainoa kaikille pakollinen kieli ja ainoa kaikille pakollinen oppiaine - eikä sille ole muita perusteita kuin "minusta yleissivistys", "minusta Norden", "minusta, minusta, minusta".
PoistaJollei pakolle ole perusteita, jotka koulutetut ja maailmaa nähneet vanhemmat ymmärtäisivät, pakosta on luovuttava. Tämä ei ole mikään "minusta"-mielipide vaan demokratian lähtökohta.
Minusta (minusta, minusta) demokratia on nimenomaan sitä, että kaikki saavat vapaasti kannattaa haluamaansa kantaa. Sitten enemistön kannatus "voittaa". Näinhän se on ihan jokaikisen asian kanssa, ei vain tämän pakkoruotsin??
Poistablogisti: - Minusta (minusta, minusta) demokratia on nimenomaan sitä, että kaikki saavat vapaasti kannattaa haluamaansa kantaa. Sitten enemistön kannatus "voittaa".
Poistaa) enemmistö kaikissa gallupeissa kannattaa jo nyt vapaata kielivalintaa
b) demokratiaan voi vedota silloin, kun aamiaispuurolle haluaa useamman vaihtoehdon, jotta aamiainen olisi kaikille mieluisampi, mutta demokratiaan ei voi vedota silloin, kun haluaa päättää muittenkin puolesta, mitä puuroa kaikkien on syötävä
Ymmärrätkö?
Puurojuttuun vastasin jo, mutta tuohon a. kohtaan... Sitten pakkoruotsi varmaan poistuu, jos enemmistö tosiaankin on sen kannalla. Jos näin tapahtuu, niin en voi juuri muuta kuin mitä nytkin teen: kirjoittelen pakkoruotsia puoltavia kommentteja blogiini ja varmistin, että äänestämäsi ehdokas on pakkoruotsin kannattaja. Olen eri mieltä, mutta niin olin koko vaalituloksesta. En voi mistään yksin päättää, ainoastaan tehdä parhaani vaikuttaakseen asiaan. Se riittää sitten, jos riittää, muttei muuta mielipidettäni, vaikka kuinka moni olisikin kanssani eri mieltä.
PoistaEn vain ymmärrä, miksi katsot, että sinun eikä minun on saatava päättää lasteni kieltenopetuksesta.
PoistaSaat ihan itse päättää, että laitat lapsesi kouluun, jossa on mahdollisuus opiskella kieltä x. Se, että he opiskelevat lisäksi ruotsia, ei pitäisi olla haitaksi, vaan hyödyksi.
PoistaEnkä ylipäätäänkään koe, että päätän mitään muiden puolesta. Näihin vaaleihin valitsin äänestää sellaista, joka puoltaa pakkoruotsia, vaikkei siitä ole suoranaista hyötyä itselleni. Olisin yhtä hyvin voinut ottaa äänestettävän ehdokkaani kriteeriksi vaikka sen, että työttömyyskorvaukset poistetaan - vaikken siis itse ole työtön enkä taida edes henkilökohtaisesti tuntea ketään työtöntä. Suomesta tämänlaisista asioista päätetään yhdessä, demokratialla!
blogisti: "Saat ihan itse päättää, että laitat lapsesi kouluun, jossa on mahdollisuus opiskella kieltä x. Se, että he opiskelevat lisäksi ruotsia, ei pitäisi olla haitaksi, vaan hyödyksi."
PoistaToimittaja Enbuske muotoili asian näin: "Pakkoruotsin vastustajat ovat oikeassa. --- Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä tarvitse. Ruotsin opiskelua puolustetaan usein sympaattisilla tarinoilla. Joku kertoo käytännön esimerkin elämästään; opiskelin ruotsia ja sitten pääsin Tukholmaan töihin, löysin ruotsinkielisen puolison tai luin mahtavia kirjoja ruotsiksi. Jos nyt kuitenkin ollaan älyllisesti rehellisiä, ongelmana on, että ruotsin kielen paikalle voisi pistää ihan minkä muun tahansa kielen tai taidon."
Ja nyt siis pyydetään sinulta tätä älyllistä rehellisyyttä.
Vapaaehtoinen ruotsi tarkoittaa sitä, että sinun lapsesi saavat opiskella ruotsia. Se on huomaavaisuutta meiltä muilta sinulle, joka pidät ruotsia tärkeänä. Millä sinä osoitat huomaavaisuutta meitä kohtaan - vaatimalla lapsillemme pakkoruotsia?
En ole kertonut yhtäkään sympaattista tarinaa täällä (muut kommentoijat ehkä ovat), vaan nimenomaan selittänyt objektiivisesta näkökulmasta, miksi ruotsi on hyödyksi kaikille suomalaisille.
PoistaObjektiivisuus ei ole sitä, että kertoo, miltä maailma näyttää omasta näkökulmasta.
PoistaYritän aktiivisesti poistua omasta kuplastani (olen esimerkiksi muuttamassa vuodeksi Mikronesiaan heinäkuussa..) ja ajatella asioita muilta kanteilta. Tottakai omissa kannoissa tulee peilautumaan oma näkökulma ja omat taustat, varsinkin tällaisessa asiassa kuin pakkoruotsi, joka ei välttämättä ole niin yksiselitteinen ja mustavalkoinen juttu.
PoistaPakkoruotsi on pakko, jonka osa kansasta sanelee kaikille muille - kykenemättä perustelemaan sitä siten, että muut, koulutetut ja elämää nähneet ihmiset sitä ymmärtäisivät.
PoistaEdelleenkin 74% kansalaisista halusi Åbo Akademin laajassa selvityksessä poistaa pakon ja korvata sen vapaaehtoisuudella. Tämän pitäisi tehdä nöyräksi, saada ainakin kysymään, että voinko minä tietää noita muita paremmin, mikä heille ja heidän lapsilleen on hyväksi. Oletko kysynyt tätä itseltäsi? Mitä vastasit?
Ymmärrän toistakin kantaa. Ei tämä ole niin mustavalkoinen juttu - puolin ja vastoin. Mielestäni molemmat kannat voi perustella hyvin, ja siksi tämä onkin hankala tämä pakkoruotsi kysymys. Minä kuulun tällä kertaa vähemistöön, muttei se automaattisesti tarkoita, että minun kantani olisi väärempi. Esimerkiksi, kun vielä jonkun aikaa sitten enemmistö kansasta ei kannattanut tasa-arvoista avioliittolakia. Oliko toinen puoli, vähemmistö joka kannatti tasa-arvoisuutta, väärässä?
PoistaPerustelut tasa-arvoisen avioliittolain puolustajilla on samankaltaiset kuin vapaan kielivalinnan kannattajilla ja niin ikään vastustajilla on samankaltainen retoriikka (josta ei puutu heinäsirkkoja ja tulvia ;)), mutta rintamalinjat menevät edustajien kohdalla ristiin: osa vapaan kielivalinnan kannattajista vastusti tasa-arvoista avioliittolakia ja päinvastoin.
PoistaSamaa sukupuolta olevien avioliittolakia kannattavan edustajan mukaan laissa on kysymys "tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta ja ihmisoikeuksista". Ja tästä on kysymys myös kielivapaudessa.
Tasa-arvoisen avioliittolain vastustaja taas perustelee kielteistä kantaansa neljällä kohdalla: biologialla, Raamatulla, terveellä järjellä sekä suomalaisilla arvoilla ja perinteillä. Vastaavaa listaa tarjotaan pakkoruotsin perusteeksi, biologia on vaihdettu historiaksi, Raamattu Nordeniksi ja terve järki lageniksi ja sokerina pohjalla on se suomalainen identiteetti, johon väistämättä kuuluu ruotsin kieli.
Hämmentävä tilanne, mutta missään nimessä ei voi sanoa, että kaikki ovat oikeassa. On kysyttävä, kenelle mikin asia kuuluu. Kuuluuko jonkun toisen saada päättää siitä, saavatko kaksi toisiaan rakastavaa aikuista perustaa perheen tai saako perhe valita lapsilleen näiden kannalta mielekkäimmät kieliopinnot, vai kuuluvatko nämä asiat ensi sijassa asianomaisille itselleen?
En lähtenyt vertaamaan näitä kahta asiaa keskenään, totesin vaan, ettei automaattisesti ole mielipiteensä kanssa väärässä, jos enemmistö on kanssasi eri mieltä.
PoistaAnonyymi: "Englanti ei edes ole pakollinen kieli Suomessa. Mutta sen kohdalla pakollisuuden perusteet täyttyvät, eivätkä ihmiset lähtisi sankoin joukoin vaatimaan siitä vapautusta. Sen sijaan ruotsin kohdalla, joka on siis ainoa pakollinen kieli suomenkielisessä koulussa, pakon perusteet eivät täyty. Siksi 74% kansalaisista Åbo Akademin tutkimuksen mukaan haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi. Tämä on niin mykistävä tulos, että se on vain hyväksyttävä."
VastaaPoistaUseimmissa kouluissa englanti on pakollinen A1 kieli ala-asteissa, joten voisihan se olla "pakkoenglanti". Englantia lapset oppivat nykyään helpommin tv-pelien ja tv ohjelmien kautta. Ymmärrän toki että englanti on käytännöllisempi kieli kun ruotsi monessa maakunnassa ja niin kuin aiemmassa kommentissa sanoin että olen samaa mieltä että "pakkoruotsi" on poistumassa, vaikka se minun mielestäni valitettavaa onkin. Minulla ei ole siis itse ongelmaa sen poistumiseen liittyvistä syistä, minua vaan harmittaa yleinen asenne ruotsinkieltä vastaan suomessa. Niin kuin Annina aiemmassa kommentissaan kirjoitti, suomessa ruotsinkielisiä halveksitaan ja voin sanoa että aika nopeasti opin kuin muutin pääkaupunkiseudulle että esim. bussissa en voi puhua ruotsia. Olen lukuisia kertoja saanut kuulla ” mä tapan sut hurri” tai ”suomessa puhutaan suomea” jos joku ohikulkija on kuullut että olen puhunut ystävieni kanssa ruotsia. Tämä negatiivinen asenne on minulle suurin ongelma, ja luulen että tämäkin on yksi isoimmista syistä miksi moni ei halua opiskella ruotsia, koska siitä on tehty negatiivinen asia ja suomenruotsalaiset ovat ”vihollisia”. Toki tätä ei voi yleistää kaikkiin. Sinulle varmasti on vaikeaa ymmärtää että ruotsinkieli on minulle identiteettini ja iso osa kulttuuriani ja siksi tämä halveksuva käytös tuntuu toki pahalta ja se huono asenne kieltä kohti on loukkaavaa. Luulen itse, että jos yleinen asenne kieltä kohtaan olisi parempi, tämä ”pakkoruotsi” kohu ei olisi näin iso kuin tällä hetkellä on, koska monen suomenruotsalaisen mielestä ei ole tarpeellista opiskella ruotsia maakunnissa missä sitä ei puhuta lainkaan.
Anonyymi: "Jos oppilaat voivat valita kielen, johon heidän perheellään on jo yhteys, joka on kenties matkojen ja tuttavuuksien maa, niin ilman muuta tämä avittaa tekemään koulun ohella ja koulun jälkeen sitä lisätyötä, joka kielenoppimisessa vaaditaan. Tärkeää on myös se, että osalle varataan mahdollisuus vahvistaa sitä kielitaitoa, joka on kaikkein tärkeintä eli koulukieltä tai kotikieltä ja englantia. Aivan kuten Ruotsissa tehdään."
On myös tärkeää muistaa että suomalaiset matkustelevat eniten Viroon ja Ruotsiin, niin kyllähän se pakkoruotsi tulee käyttöön. Ja toisaalta suomeen tulee kolmanneksi eniten turisteja ruotsista, (http://www.stat.fi/til/rajat/2012/rajat_2012_2013-05-30_tie_001_sv.html) niin varsinkin palvelualalla ruotsia voisi hyödyntää (huom. pääkaupunkiseudulla). Luulen kuitenkin että toisten kielien oppimisen kynnys on aika korkea, vaikka olisi joku yhteys siihen kieleen. Olen kyllä sitä mieltä että suomalaisten pitäisi opiskella enemmän maailman kieliä, mutta en usko että motivaatio olisi isompi.
kommentoija: minua vaan harmittaa yleinen asenne ruotsinkieltä vastaan suomessa
PoistaPistäpä viro pakolliseksi kouluihin, niin saat harmitella yleistä asennetta viron kieltä vastaan Suomessa. Ei se ole sen kummempaa.
Milla: "Sinulle varmasti on vaikeaa ymmärtää että ruotsinkieli on minulle identiteettini ja iso osa kulttuuriani ja siksi tämä halveksuva käytös tuntuu toki pahalta ja se huono asenne kieltä kohti on loukkaavaa"
PoistaMiksi ihmeessä olisi vaikea ymmärtää, että kieli on osa identiteettiä. Tietysti ymmärrän sen, onhan kieli osa minunkin identiteettiäni. Minusta tuntuisi todella pahalta, jos äidinkieleni suomi olisi julistettu pakolliseksi esimerkiksi Virossa tai Ruotsissa vastoin ihmisten omia tarpeita, toiveita ja tavoitteita.
Anonyymi:” Ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvana tarvitse suomea aidosti, mikäli elät ruotsinkielisen alueen ulkopuolella. Tätä ei voi muuttaa. Mutta suomenkielisen koulun kävijät eivät oikeasti tarvitse ruotsia. Tässä ei voi olla mitään symmetriaa.”
VastaaPoistaKyllä suomessa saa melkein kaikki palvelut englanniksi ja minulla on useampi ystävä jotka eivät puhu suomea, vaan englantia.
Anonyymi: ”En tiedä mitä he katuvat, mutta moni meistä ruotsimme hyvin lukeneista, ei koe saaneensa kielestä mitenkään erityistä hyötyä - mitä nyt muutama teatterikäynti, runoja ja filmejä. Sinänsä ok, muttei missään nimessä pakon arvoista.”
Sinä olet akateemisesti koulutettu, mutta monet jotka ovat töissä palvelualalla voisi hyötyä ruotsinkielen opiskeluista. Riippuu toki missä olet töissä, ja minkälaisessa yrityksessä/organisaatiossa. Ainakin ruotsinkieli on ollut minulle aina plussaa kun olen hakenut töitä, ja sitä on arvostettu. Se mitä he katuvat ovat että ne ovat menneet normin mukaan joka on ollut että ”ruotsia ei tarvita, ruotsi on perseestä” mikä on yleinen katsomus asiasta. Monet ystäväni jotka opiskelee kanssani Virossa, harmittelee tätä koska varsinkin Tallinnassa on paljon ruotsalaisia yrityksiä mihin ne tarvitsevat ruotsinkielisiä työntekijöitä.
Niin sanotusti olen samaa mieltä että ”pakkoruotsi” pitäisi vaihtaa valinnaiseen, mutta haluan vain painottaa että ei ruotsinkielen opiskelu ole niin mustavalkoista kuin saat sen kuulostamaan. Monet ovat siitä hyötyneet, ja jotkut ovat sitten vähemmän. Minusta ruotsinkieli on suomessa vielä tärkeää esim. kulttuurin liittyvistä syistä, niin sitä ei saisi niin aktiivisesti tukahduttaa huonolla asenteella. :)
Ihanan henkilökohtaisia pointteja Milla, toit aivan uuden kulman keskusteluun.
Poista"Sinulle varmasti on vaikeaa ymmärtää että ruotsinkieli on minulle identiteettini ja iso osa kulttuuriani ja siksi tämä halveksuva käytös tuntuu toki pahalta ja se huono asenne kieltä kohti on loukkaavaa. Luulen itse, että jos yleinen asenne kieltä kohtaan olisi parempi, tämä ”pakkoruotsi” kohu ei olisi näin iso kuin tällä hetkellä on."
Varmasti näin. Meidän suomenkielisten on varmaan ihan mahdotonta ymmärtää millaista on, kun omaa äidinkieltään kohtaan on niin negatiivinen asenne omassa kotimaassaan, kun emme ole sitä kokeneet. Ja jep, nimenomaan, ei voi yleistää, että kaikilla suomenkielisillä olisi jotenkin halveksiva asenne ruotsia / suomenruotsalaisuutta kohtaan. Ainakaan en osaa nimetä omista suomenkielisistä läheisistäni yhtäkään, joka halveksisi noita asioita. Mutta se ryhmä, joka halveksii, on aivan liian äänekäs, ja pahinta on, heitä heidän asenteensa on osittain aika hyväksyttävää Suomessa. TÄTÄ, jos jotain, pitäisi miettiä.
"Minusta ruotsinkieli on suomessa vielä tärkeää esim. kulttuurin liittyvistä syistä, niin sitä ei saisi niin aktiivisesti tukahduttaa huonolla asenteella."
Jep, täysin samaa mieltä!
Taas hyvä pointti, matkailuala. Siellä, jos jossain, tarvitaan ruotsia. Eikä se rajoitu siihen, vaan ruotsinkieliset matkailijat käyttävät laajalti eri palveluita Suomessa. Matkailu ruotsista varmasti kiihtyisi, jos täällä on ja olisi jatkossa mahdollista asioida ruotsiksi. Ruotsalaiset ovat varakkaita, joten olisi varmasti hyväksi saada paljon lisää ruotsalaisia turisteja Suomeen.
Heh, alan ehkä jo vähän innostuksissani rönsyilemään näiden perusteiden kanssa… :)
Vapaaehtoisen ruotsin lukemisessa ei olekaan mitään vikaa - ainoastaan pakossa.
PoistaSe, että palveluja saa myös englanniksi, ei vähennä suomen kielen tarvetta niiden kohdalla, jotka haluavat vaikuttaa mahdollisimman monin tavoin täkäläisessä yhteiskunnassa. Toki meillä tulee saada valita elämä vain ruotsiksi, saameksi tai vaikka englanniksi - mutta suomen opintoja ei voi verrata pakkoruotsiin.
kommentoija: "ruotsinkieli on suomessa vielä tärkeää esim. kulttuurin liittyvistä syistä, niin sitä ei saisi niin aktiivisesti tukahduttaa huonolla asenteella."
PoistaPakkoruotsi on se, mikä vie ruotsin kieleltä sen goodwillin, jota sille toivoisit.
Muutama sana matkailualasta:
PoistaRovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtiin syksyllä 2013 matkailun opinnäytetyö, joka kertoo, että kielitaito rovaniemeläisissä matkailualan yrityksissä on hyvä, mutta suppea. Englantia osataan, mutta matkailun kannalta tärkeintä kieltä venäjää ei osata juuri lainkaan. Ranskan, italian ja espanjan osaajia löytyy niukasti ja huomattavasti paremmin osataan ruotsia sekä saksaa, jälkimmäistä etenkin vanhemmissa ikäpolvissa. Venäläisturistit muodostavat kuitenkin huomattavasti muita ryhmiä suuremman osuuden alueen matkailijoista ympäri vuoden.
Minkä tahansa Suomen alueen matkailualan sitominen jatkossakin pakkoruotsiin tulee tuottamaan tappiota. Juuri matkailun kaltaisella alalla ihmiset pyrkivätkin profiloitumaan kielillä ja alalla on paljon naisia, joten he opiskelevat kykyjensä mukaan itselleen hyödyllisen kielitaidon. Pakkoruotsin jatko olisi pelkkä riesa.
Toki, jos valitaan yksi tai muutamakin tärkein kieli matkailualan ihmisille, ei se olisi ruotsi. Mutta ruotsi on sielläkin esillä, ja matkailuala on vain yksi esimerkki, missä ruotsinkieli on esillä Suomessa.
Poistablogisti: Miksi tehdä virkamiehenruotsista iso ongelma?
VastaaPoistaKaikilla korkeakoulutuksen aloilla on pakkovirkaruotsi, jota ilman ei siis kukaan suomalaisen koulun käynyt voi valmistua miltään korkeakoulutuksen alueelta.
Ammattikorkean tilanteesta on lehdissä kertonut alan henkilökunta: "opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia. --- Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri."
Myös Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC) on toivonut, että pakkovirkaruotsista luovuttaisiin, koska opiskelijat nyt eivät kertakaikkiaan osaa ruotsia: "--- Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoilta luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi." Niinpä verkostossa katsotaan, että jollei ruotsin taitotasoa saada paremmaksi peruskoulussa ja lukiossa (missä opiskelijat nytkin haluavat pakkoruotsinsa vapaaehtoiseksi) niin edessä on "lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan. --- Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista. --- valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot."
Koska kyse on aikuisista ihmisistä, lienee ilman muuta selvää, että he osaavat tehdä tämänkaltaisia päätöksiä itse. Miksi käyttää yhteisiä varoja ja opiskelijoiden aikaa sellaisiin kieliopintoihin, jotka eivät tulevan ammattin kannalta ole merkityksellisiä ja jotka saattavat hidastaa oleellisesti opintoja tai katkaista koko opiskelu-uran?
Tässä olen kanssasi samaa mieltä. Yliopisto on tarkoitettu tietyn tiedonalan syventämiseen, eikä esimerkiksi juuri vaikkapa tekniikanalan osaaja välttämättä tarvitse ruotsia. Yliopistot voisivat itse päättää, mikä kuuluu oleellisesti opiskeltavaan alueeseen.
PoistaItse olin elänyt siinä uskossa, että virkamiehen ruotsi olisi aika helpponakki. Kavereilta kuultua. Siksi mietinkin, että ketä haittaa yksi helppo ruotsin kurssi muiden joukossa.
Olen tosin edelleen sitä mieltä, että ruotsin opiskelu tulisi säilyttää perusopetuksessa. Näin kaikki lapsilta ei karsita tulevaisuuden uramahdollisuuksista. Kun uravalinta on jo tehty, ei sitä ruotsia tarvitse enää opiskella, jos ei halua ja jos ei kuulu olennaisesti omaan alaan.
Ruotsin opiskelu säilyy perusopetuksessa mutta vapaaehtoisena, koska ihmiset haluavat, että perheet lapsineen saavat valita heille mielekkäimmän vaihtoehdon. Vaikka lähikoulussa ei olisi paljon vaihtoehtoja, joissakin kouluissa voisi olla jopa harvinaisia kieliä. Näinhän on esimerkiksi muissa pohjoismaissa ja se toimii.
PoistaMiksi et antaisi minun perheeni valita?
Sen olen nyt selittänyt aika moneen kertaan, että miksi mielestäni kaikkien suomalaisten tulisi opiskella :)
PoistaMinustakin kaikkien suomalaisten tulisi opiskella muttei pakolla ruotsia. Tämä ei ole sanaleikki.
PoistaMitä pitäisit, jos nyt 74% kansalaisista ja puolet eduskunnasta päättäisi kieltää ruotsin opiskelun Suomessa. Sehän on samalla tavalla pakottava kanta kuin tämä pakkoruotsi, mutta päinvastainen. Olisiko silloinkin vain kyse demokratiasta?
Juu, unohtui viimeinen sana, ei ollut tarkoitus sanaleikkeillä, sorry :)
PoistaNäkisin sen riistona. Pakkoruotsi ei sentään riistä tai kiellä mitään, se ei poissulje mitään mahdollisuuksia (päin vastoin antaa sellaisia). Tällaista käänteisargumentti ei voi tehdä.
Tai siis: jos ruotsi on "pakottava kanta", niin ruotsin opiskelun kieltäminen olisi "riistävä kanta" tai "kielto".
PoistaEt voi kieliopilillisestikaan sanoa: "Pakotan sinua olla opiskelematta ruotsia!"
"Pakotus" edellyttää, että jotain asiaa tehdään.
Vrt: "pakottaa tekemään" "pakottaa olla tekemättä"
Jälkimmäinen ei vain toimi, noita asioita ei voi millään lailla verrata.
Olen yrittänyt saada sinut ymmärtämään, että muita koskevan pakon perusteleminen vaatii ihan toisen kertaluokan perustelut kuin se, että vaatii itselleen (tai lapselleen) oikeutta tehdä jotain.
PoistaSe, että minusta maahan pitäisi polkaista pakkourdu ja onnistuisin tehokkaalla lobbaamisella vakuuttamaan asiasta puolet eduskunnasta, ei tekisi hankkeesta demokraattista tai oikeudenmukaista. Ei se, että toistelisin sinulle, miten urdu on minusta portti kaikkeen hyvään ja kauniiseen, tekisi mielekkäämpää pakosta lukea urdua alakoulusta yliopistoon.
Sinulle ehkä kielet ovat sen verran helppoja, ettei pakkourdukaan tunnut kovin pahalta, mutta useimmilla kieliopinnot alakoulusta yliopistoon vaativat ison panostuksen ja jatkuvaa ylläpitoa läpi elämän, mikäli kielen haluaa säilyttää aktiivisena. Ei tällaista voi vaatia ihmisiltä vedoten omaan maailmankuvaan.
Kun evlut-uskonto kaikille perheen uskonnollisuudesta riippumatta koettiin liian rajoittavaksi, sen pakollisuus poistettiin ja nyt sen sijaan voi valita oman uskontokunnan opetuksen tai elämänkatsomustiedon. Tämä on demokratiaa, vaikka kyllä monelle oli vaikea pala hyväksyä sellainen perinteisen kulttuurin ja luterilaisuudelle rakentuvan hyvän elämän hylkääminen.
"Se, että minusta maahan pitäisi polkaista pakkourdu ja onnistuisin tehokkaalla lobbaamisella vakuuttamaan asiasta puolet eduskunnasta, ei tekisi hankkeesta demokraattista tai oikeudenmukaista."
PoistaTekisi. Kansa on äänestänyt eduskuntaan edustajat, jotka vastaavat omia arvojaan. Eli jos eduskunta päättäisi pakollisista urdun opiskeluista, olisi se nimenomaan demokratiaa. Sitten on eri asia, olisinko itse päätöksestä iloinen tai sen kannalla.
Kielen opetusta ja uskonnon opetusta ei minusta voi verrata. Kieli ei automaattisesti sido puhujia yhteen tapakulttuuriin ja periaatesetteihin. Englantia puhutaan Brittien saarilla, Jenkeissä, Ausseissa, Intiassa, Uudessa Seelannissa ja muissa maissa, eikä se tarkoita, että heitä yhdistäisi jokin aate. Evankelisluterilaita taas yhdistää aate, ja sen uskonnon edustajilta (ainakin periaatteessa) vaaditaan tiettyjä käyttäytymistapoja ja yhtenäisiä uskomuksia. Se, että osaa jotakin kieltä, ei automaattisesti vaadi tätä.
blogisti: "Kansa on äänestänyt eduskuntaan edustajat, jotka vastaavat omia arvojaan. Eli jos eduskunta päättäisi pakollisista urdun opiskeluista, olisi se nimenomaan demokratiaa."
VastaaPoistaPakkourdu olisi täysin demokratian hengen vastaista. Se, että demokratian kulisseissa kähmitään ja sovitaan kansalaisten edun ohittamisesta, on tietysti realismia muttei se vastaa demokratian henkeä.
Uskonto oppiaineena on erinomainen vertailukohta pakkoruotsille. Uskonnon muuttuminen valinnaisiksi katsomusaineiksi kertoo, että meillä on aiemminkin jouduttu ajanmukaistamaan ja vapauttamaan koulujen oppiainetarjontaa kansalaisten painostuksen kautta.
Ruotsinkielen asema on heikentynyt Suomessa, eli siinä mielessä tuo on totta. Silti, on eri asia opetuttaa uskontoa kuin jotain kieltä lapsille, eli en edelleenkän pidä tuota hyvänä vertailukohteena.
PoistaMitä sinä siis teksisit, jos maassa olisi pakkourdu ja halusi vaihtaa se omien lastesi kohdalla ruotsiin leimattaisiin ahdasmielisyydeksi, asennevammaisuudeksi, urdun kielen aseman vanhingoittamiseksi... ?
VastaaPoistaJuu, äänestäisin varmaan silloin sellaista ehdokasta, joka kannattaisi pakkourdun poistamista, enkä usko, että tuollaisesta leimautumisesta olisi silloin pelkoa ;)
PoistaJos pakkourdun vastustaminen on ok, miksi pakkoruotsin vastustamisen taustalla olisi "suvaitsemattomuus erilaisuutta kohtaan", kuten aiemmin kirjoitit?
PoistaUrdun ja ruotsin asemat nyt sattuvat vaan olemaan merkittävästi erilaiset täällä Suomessa.
PoistaSinulle.
PoistaMitä pitäisi sateenkaarikansalaisen ajatella heterokaveristaan, joka ei vain halua, ettei tasa-arvoista avioliittolakia hyväksytä vaan vieläpä valitsee ehdokkaansa nimenomaan äänestämään tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja julkaisee blogissaan riemukuvia siitä, että oma ehdokas ja enemmistö ehdokkaista on tuota lakia vastaan?
Ajatellaanko, että on ihan yhtä oikeutettua "minä haluan, minun Jumalani haluaa"-retoriikalla estää avioliitto ja perhe muilta kuin hakea itselleen oikeutta avioliittoon ja perheeseen? Ajatellaanko, että on ihan luonnollista, että joku valitsee ehdokkaan ei ajamaan omia asioitaan vaan nimenomaan estämään muitten oikeutta valita omassa elämässään sitä, mikä heille on tärkeää.
Tämä, ja pakkoruotsi ei ole verrattavissa. Jos ei kannateta tasa-arvoista avioliittolakia, silloin riistetään ihmisoikeuksista. Se, että kannattaa ruotsin säilyttämistä perusopetussuunnitelmassa, ei riistä kenenkään ihmisoikeuksia. Nämä asiat eivät ole verrattavissa.
PoistaYritä ymmärtää, että perusteeton pakkotyö (= pakko, jota et pysty perustelemaan toiselle, koulutetulle ja elämää nähneelle ihmiselle), jota vie aikaa, resursseja ja jopa karsii osan ihmisistä koulutuksesta, on niin ikään toisten oikeuksien riistämistä.
PoistaKoska ruotsi merkitsee sinulle jotain sellaista, mitä se ei merkitse meille muille, kuvittelet, että voit ohittaa meidän muiden itsemääräämisoikeuden.
Milloin ruotsin kieli alkoi merkitä sinulle jotain sellaista, ettet enää näe muiden oikeutta asettaa omista lähtökohdistaan tarpeet, toiveet ja tavoitteet kieltenopiskelulle?
Olen nimenomaan selittänyt, mikä ruotsin merkitys on yleisesti Suomessa, enkä mikä sen merkitys on minulle. Enkä nytkään selitä, jotta vältytään niiltä symppissaduilta ja pysytään asiassa.
PoistaMutta tämä on se sokea piste, joka estää sinua ymmärtämästä minun, lasteni ja muun suomenkielisen tai uussuomalaisen rahvaan oikeuksia. Sinusta meidän tulee opiskella ruotsia, koska se on "kohteliasta" ja koska "Norden" ja koska "matkailu" ja... ja aina kun edellinen kohta osoitetaan riittömättömäksi, lähdet muovaamaan uutta ajatusta siitä, miksi juuri ruotsi on ett måste muttet hetkeksikään suostu katsomaan maailmaa meidän muiden silmin.
PoistaEtkö tosiaan näe, että ruotsista on tullut sinulle uskonkappale, pelastussanoma, jolla ohitat meidän muiden oikeudet ihan samalla tavalla kuin ennen ohitettiin uskonnonvapauden ajatus pakollisella uskonnon opetuksella tai tähän asti on ohitettu sateenkaarikansan oikeus omanlaisiin perheisiin.
Herätys.
Toisessa kir
Olet ehkä käynyt ruotsinkielistä koulua...
PoistaOn ihan ok rakentaa itselleen skandinaavinen identiteetti, mutta ei ole ok vaatia sitä muilta.
Me olemme nyt keskustelleet tästä asiasta yli 80 viestin verran kolmen päivän ajan. Minusta tutuu, että molemmat vain toistelevat itseään. Ehkä voisimme sopia, että oli hyvä väittely, ja sitten vielä englantilaisittain: we agree to disagree? :) Kiitos hyvistä pointeistasi, ja mukavaa viikonloppua! :)
PoistaOlet valinnut asiaksesi kieltää minun ja lasteni ja monen miljoonan suomalaisen ja uussuomalaisen kielelliset oikeudet ja katsot, että sinulla on siihen oikeus ja vetäydyt keskustelusta ikään kuin kyseessä olisi jokin pikkujuttu, josta me nyt vaan ollaan eri mieltä.
PoistaToisten oikeuksia ei voi ohittaa toivottelemalla hyvää viikonloppua. Sinun on palattava tähän aiheeseen, kunnes ymmärrät, mitä olet tekemässä meille muille.
Suosittelen sinulle aluksi Husein Muhammed tekstiä, jossa hän monikulttuurisen suomalaisen silmin ruotii niin suomalaisuuskäsitystämme kuin ruotsin kielen asemaa:
http://www.maailmankuvalehti.fi/kolumnit/12973
Minä ihan tosissani olen sitä mieltä, että molemmat ovat varmasti jo sanoneet kaiken sanottavansa. Keskusteluun ei enää tule enää uusia ja rakentavia pointteja.
PoistaEi minua muutenkaan velvoita mikään palaamaan tähän tai mihinkään muuhun aiheeseen. Etenkään, jos palaamista on vaatimassa anonyymilukija.
Kiitos tosin lukusuosituksesta, se on varmasti mielenkiintoinen teksti, luen sen mielelläni.
Sinulle minulla ei ole lukusuosituksia, mutta ihan ystävällisesti suosittelisin sen sijaa, ettet tekisi itsellesi niin suurta pään vaivaa siitä, mitä yksi Annina in Tallinna ajattelee mistäkin asiasta. Ei vie sinulta ja perheeltäsi hirveästi pois, kun yksi tytöntyllerö täällä puolustaa pakkoruotsia. Ihan totta.
ei hirveästi - mutta alakoulusta yliopistoon turhaa työtä...
PoistaEn vaan pysty käsittämään miksi ruotsin vapaaehtoisuus on monelle niin uskomattoman mahdoton ajatus.
VastaaPoistaKuvitellaas hetki, että ruotsi olisi vapaaehtoista.
Jokainen, joka sitä haluaa opiskella saisi niin tehdä.
Ne jotka mielummin valitsisivat sen sijasta ranskan, saksan, venäjän tai jonkun muun kielen voisivat niin tehdä.
Miksi tuon vapauden salliminen on niin vaikeaa? Mitä siinä menetetään?
Jotenkin vähän tuntuu että nyt blogisti vaan pakittaa silleen että "vaikka kirjoitin tämän ja kannatan jotain asiaa niin et sinä oikeasti saa välittää siitä että äänestän jotain kantaa". Totta ihmeessä siitä saa välittää.
VastaaPoistaEn oikein ymmärrä sitä että meiltä vaaditaan välinpitämättömyyttä ja samalla joillekin suomenruotsalaisille tämä on jonkinlainen absoluuttinen ihmisoikeuskysymys sen suhteen että ihan kaikkien pitää omata ruotsista juuri samanlainen käsitys, ja että se myös pitää saattaa yhteiskunnan taholta voimaan. Sillähän sen saisi mitattua että missä määrin me olemme ruotsinkielisiä, että katsottaisiin mikä se oikea tilanne on. Itse en ole puhunut ruotsia koskaan luokkahuoneen ulkopuolella ja tällä asialla ei ole ollut elämälleni mitään negatiivista merkitystä. Toki käsitän että ruotsinkieliset itse kokevat asian subjektiivisesti itse toisin; en silti itse voisi kuvitella argumentoivani vaikkapa suomen "puolesta" samalla tavoin kuin pakkoruotsia puolustellaan.
Voi vitsi, mitä vääntöä. Oon Annina sun kanssa ihan samaa mieltä. Pelkästään jo siksi, että voin lukea ruotsinkielisiä muotiblogeja ;) Ei vaan ihan oikeasti, miksiköhän Suomen suuren rikkauden - kaksikielisyyden - "pakollinen" säilyttäminen on monille niin vaikeaa? Se nimenomaan tuo suomen- ja ruotsinkielisiä lähemmäs toisiaan. "Pakko"ruotsin poistaminen vain kasvattaisi kuilua. Ruotsia saattaa päätyä Suomessa tarvitsemaan ihan yllättäen, ja veikkaanpa että jos esim. itäsuomalainen rakastuu suomenruotsalaiseen niin silloin saattaisi vähän harmittaa, jos olisi koulussa päättänyt että ruotsi on ihan turha aine :) Puss och kram! <3
VastaaPoista