torstai 31. heinäkuuta 2014

Vilnius II



Viimeiset päivät Vilnassa kuluivat kaupunkia ja museoita kierrellessä. Kävin esimerkiksi Vilnan nykytaiteen museon pelipatsailla. Museosta jäi parhaiten mieleen Rosa Barban videoinstallaatiossa vilahtanut lause, joka meni suunnilleen näin: "Your gaze is like a score of music where not a single note can be altered or misplaced."



Spirulina-smoothieta ja raakakurpitsaleipää avokadolla, tomaateilla ja aurinkokuivattujen tomaattien pyreellä. Raakaruokailijoiden kannttaa harkita Vilnaa seuraavaksi matkakohteekseen, sillä ainakin itse bongasin keskustassa jopa kolme raakaruokaravintolaa. Seesteinen RawRaw löytyy vanhasta kaupungista.



Tuo vanhassa kaupungissa sijaitseva katedraalin näköinen rakennus on oikeasti Vilnan keskusvankila.



Halės marketissa myytiin vurstien ja suolakurkkujen lisäksi ihanaa meloni-vihersmoothieta.



Liettuan kansanmurhan uhrien museosta. Museon päänäyttelyssä kerrottiin Liettuan nazi- ja neuvostovallan ajoista, ja samassa rakennuksessa oli Vilnan eniten keskusvankila, joka on viimeksi ollut KGB:n käytössä. Vankilasta tuli kovasti mieleen Tallinnan Patarei, mutta tätä Vilnan vankilaa oli selvästi siistitty museokuntoon. Vilnan KGB:n vankilassa tosin oli tarjolla enemmän tietoa paikan historiasta ja vankien olosuhteista kuin Patareissa. Jos reissaa Baltian pääkaupungeissa, kannattaa mielestäni käydä jokaisen neuvostohistorian museossa. Ne ovat keskenään kovin erilaisia, ja auttavat ymmärtää maiden rankkojen historioiden vaikutusta nykypäivään.

 

Ananas-porkkana-omenamehua Vegafessa. Jos asuisin Vilnassa, tämä olisi varmasti yksi vakkariravintoloistani. Vegafe on ashramin yhteydessä toimiva kasvisravintola, jossa sain tuon ihanan mehun lisäksi munakoisoa ja paneer-juustoa tomaattikastikkeessa. Todella hyvää, ja koko setille tuli hintaa alle 10 €. Vegacafeen tullessa piti riisua kengät jalastaan ja pöydän äärellä syötiin lattialla istuen. Ravintolassa soi meditaatiomusiikki ja suitsukkeet paloivat. Rauhallinen ja rentouttava ympäristö, josta tuli mieleen tammikuinen reissu Ubudin Anand Ashramiin.



Vilnan ainoa seinä, johon on laillista taiteilla graffiteja.



Nyt on kohta jo keskiyö, ja minä istun bussissa matkalla Varsovaan. Perille saavun vasta aamulla. Näitä yömatkusteluja on minulla tämän reissun aikana kolme, joten toivottavasti osaan nukkua ainakin jotenkuten bussissa. Mutta Puola!! Ihan mieletöntä päästä maahan, jossa muutamat tuttunikin ovat asuneet. Muutaman päivän päästä on siis luvassa lisää kuulumisiani, sillä kertaa sitten niistä Varsovan kokemuksistani. Hyvää yötä kaikille, lähettäkää nukkumatti tänne Liettuan ja Puolan välimaastoillekin :)

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Vilnius


Odotin Vilnan olevan hyvin samanlainen Tallinnan ja Riikan kanssa. Tämä kaupunki on kuitenkin paljon isommman ja boheemimmman tuntuinen kuin pohjoisnaapurinsa.


Aivan Vilnan vanhan kaupungin keskustaan pääsee autolla, siellä on yhteensä yli 40 kirkkoa ja paljon maassivisempia rakennuksia kuin vaikkapa Tallinnassa. Yksi hyvä esimerkki on alla näkyvä Vilnan tuomiokirkko.


Eilen kävin ilmaisella kävelykierroksella, jossa kerrottiin historiallisten faktojen sijaan kiinnostavia tarinoita Vilnasta ja Liettuasta. En esimerkiksi tiennyt, että Vilna oli 1500-luvulla Euroopan suurin kaupunki (!!) ja että Liettua voitti koripallon maailmanmestaruuden kaksi kertaa 1940-luvulla.  


Vanhan kaupungin kaunis Literatų -katu. Kadun muureilla olevat laatat symboloivat liettualaisia, tai Liettuasta kirjoittaneita kirjailijoita. Näin pientä maata ei tosin hirveästi ole maailmankirjallisuudessa huomioitu, joten pienimmät ja negatiivisemmatkin maininnat ovat päässeet kadun muureille mukaan. Myös saksalainen Günter Grass on ansainnut laatan Literatųlle. Hän mainitsi Liettuan ohimennen yhdessä kirjassaan - kutsuen maata pieneksi, pimeäksi ja säälittäväksi.


Kävin muuten samanlaisella ilmaisella kävelykierroksella viime kesänä Barcelonassa, ja olin silloinkin erittäin tyytyväinen. Kannattaa ehdottomasti googlailla tietoa ilmaisista kävelykierroksista, jos on lähdössä kaupunkilomalle.


Eilen illalla treffasin vilnalaiset tiimiläiseni Marekin ja Šarūnaksen Spotted By Localsista. Pojat olivat aivan supersymppiksiä, ja he veivät minua Vilnan viihtyisimpiin baareihin. Illan parhaaksi paikaksi nousi Hostel Jamaikan baari, joka muistutti todella paljon Tallinnan lempparibaariani Red Emperoria. Jamaikassa tosin oli sisätilojen lisäksi yllä näkyvä ihana sisäpiha, ja viikonloppuiltaisin tarjolla on ruokaa yön pikkutunneille asti. Maanantai-iltana baari oli hieman tyhjillään, mutta tunnelma oli siltikin mukavan rento. Ehdottomasti suosittelemisen arvoinen paikka!


Liettualaista kylmää punajuurikeittoa ja paistettua juustoa. Täällä on varsin halpaa syödä ulkona - tämäkin annos maksoi n. 4,35€. Liettua siirtyy euroihin ensi vuoden alussa, mutta vielä toistaiseksi täällä käytetään litoja.


Vilnan keskellä sijaitsee mikrovaltio Užupis, joka edustaa iloisuutta ja ystävyyttä. Užupis julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vuonna 1997,  ja  heillä on presidentti, pääministeri, iso liuta muita ministereitä ja perustuslaki. Kuka tahansa voi hakea Užupiksen joksikin ministeriksi: vaikkapa puiden tai rakkauden ministeriksi. Ministeriehdokkaat haastatellaan, ja onnistuneen haastattelun jälkeen saa ministerin pestin (mitä ikinä siihen sitten kuuluukaan).


Perustuslaki on käännetty yli 20 kielelle, myös suomenkielelle. Tässä muutamia poimintoja Užupiksen perustuslaista:

5. Jokaisella on oikeus olla ainutlaatuinen.
9. Jokaisella on oikeus laiskotella tai olla vain tekemättä yhtään mitään.
14. Jokaisella on joskus oikeus olla tietämätön velvollisuuksistaan.
26. Jokaisella on oikeus juhlia syntymäpäiväänsä tai jättää juhlimatta.
27. Jokaisen on muistettava nimensä.


Užupiksen vapauden aukiolta. Kuten arvata saattaa - Užupiksessa asuu lähinnä Vilnan taiteilijakansaa. Alue on todella viihtyisä pienine kahviloineen, taidenäyttelyineen ja graffitiseinineen.


Vilnassa pääsee ihailemaan kauniita näköaloja useammaltakin paikalta. 


Kolmen ristin mäki on Vilnan korkein kohta, ja yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä.


TV-torni ja Gediminaksen torni kolmen ristin mäeltä kuvattuna. Gediminaksen torni on myös yksi Vilnan tunnetuimmista maamerkeistä. Gediminaksen tornilta alkoi Baltian ketju, joka oli kahden miljoonan liettualaisen, latvialaisen ja virolaisen väkivallaton vastarinta neuvostovaltaa vastaan vuonna 1989. Ihmiset yksinkertaisesti muodostivat yli 600 km pituisen ihmisketjun Vilnasta Tallinnaan. Tällä oli tarkoitus osoittaa muulle maailmalle Baltian maiden halua itsenäistyä.


Minulla on aikaa kierrellä Vilnaa vielä huomiseen iltaan asti. Vielä on vaikka kuinka monta paikkaa, joissa haluaisin käydä. Odotettavissa on siis toinenkin Vilna-postaus. Aurinkoista tiistaita kaikille!

Nyt soi: Markus Rafael Nylund - Daylusions

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Rīga


Terveisiä ensimmäiseltä etapiltani, eli Riiasta. Täällä olen jo kerran aikaisemmin käynyt, kun teimme viime marraskuussa Emman ja Sallan kanssa viikonlopun mittaisen reissun tänne. Rakastuin palavasti kaupunkiin jo silloin, eikä tämäkään visiitti kylmäksi jättänyt.


Saavuin tänne eilen alkuillasta, ja päätin heti hoitaa muutaman työjutun alta pois, jotta pääsisin sitten nautiskelemaan lomastani täysillä. Töiden teon jälkeen ehdin vielä nähdä auringonlaskuun.


Kävelin Väinäjoen vartta ja huuhailin vanhan kaupungin syräisemmillä kaduilla. Minulla ei ollut aavistustakaan missä olin, ja se oli ihana tunne.


Ennen nukkumaanmenoa hain vielä iltapalaa Street Burgerista, johon tutustuimme jo viime reissulla.


Tänään herättyäni lähdin lenkille Kronvaldan puistoon. Täällä on todella paljon ihania puistoja - paljon enemmän kuin Tallinnassa!


Aamupalat popsin Kashassa, jonka löysin meidän Spotted By Locals -sivuston ansiosta. Kannattaa tosiaankin katsoa matkavinkkejä tuolta meidän blogiyhteisöstä. Olen itse saanut sieltä jo moneen reissuun paljon hyviä vinkkejä :) Kashaan lähdin puurojen perässä, mutta valitettavasti aamiastarjoilu oli loppunut 15 minuuttia sitten ravintolaan saavuttuani. Söin sienillä täytettyjä tattari-nyyttejä sen sijaan - superhyviä nekin!!


Kasha oli sopivasti KGB-talon vieressä, joten suuntasin sinne syötyäni. Riian KGB-talo avattiin yleisölle vasta tänä vuonna, ja siellä on para-aikaa muutamia näyttelyitä. Näyttelyt on koottu yhteistyössä nuorien taiteilijoiden ja Neuvostoaikaan eläneiden kanssa. Näyttelyissä on esillä vanhoja esineitä ja järisyttäviä tarinoita. Todella mielenkiintoinen kohde, jota ei kannatta Riiassa ollessa missata.


Olin itse suunnitellut meneväni opastetulle kierrokselle KGB-talon vankityrmiin, mutta liput olivat myyty jo loppuun kierroksen alkaessa. Hankkikaa liput etukäteen siis! Kierros on kuulemma todellakin sen arvoinen.


KGB-taloa kierrettyäni söin superhyvää vadelma-granaattiomena-jätskiä ja luin 1984-kirjaa puun alla.


Vanhan kaupungin ovia.


Loppupäivästä lähdin kiertelemään Bergs-basaareille, jotka olivat harmikseni suurimmaksi osaksi kiinni… Kannattaa siis suunnatta basaareille aamupäivästä, silloin siellä kuulemma vallitsee aivan mieletön tunnelma. Hah, tänään on tosiaankin mennyt ohi asia jos toinenkin. Syytän näitä yli 30 asteen helteitä!


Lähdin Bergsin sijaan kiertelemään kaunista Art Nouveau -aluetta. Jugend-tyylisistä taloista tuli ihan Helsinki mieleen!


City-mansikat 


Nyt odotan jo intopiukeana seikkailujani uusissa kaupungeissa. Huomenna hyppään taas tien päälle. Riika olikin näistä kohteistani ainoa ennaltaan tuttu kaupunki, joten sanoisin, että nyt tämä Eurotrippini vasta kunnolla alkaa…


Nyt soi: Foster the People - Pumped Up Kicks

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Itäinen Eurotrip


Ihanaa! Minulla alkoi eilen kahden ja puolen viikon loma. Väittäisin, että lomasuunnitelmani ovat aikalaisen perfectot… Lähden nimittäin kohta puoliin reppuni kanssa Tallinnan bussijaamalle, josta starttaa oma pikkuinen Eastern Eurotrippini! Ei siis lainkaan töitä, joulumainoksia, saatika koulua, stressiä, tai vastuuta muusta kuin omasta itsestäni kahteen viikkoon. Oikein harvinaista herkkua, tällainen kunnollinen kesäloma siis. 14 päivää, viisi maata ja pääkaupunkia, busseja ja yöjunia, hostelleja ja kulttuutrikohteita, aurinkoa ja rentoa hengailua. Ah, en malta odottaa!! Tulen varmasti räpsimään sadoittain (jos en tuhansittain) kuvia Itä-Euroopassa, joten postauksia tulee varmaan myös raapustettua tasaiseen tahtiin hostellien hengailutiloissa. Tulkaa siis tsekkailemaan sadekeleillä tai kuumien kesäpäivien päätteeksi mitä tänne AIT:hen kuuluu.


Nyt soi: Daughter - Amsterdam

torstai 24. heinäkuuta 2014

Bollywood Terrass


Onko jollakin vielä edessään kesäreissu Tallinnaan? Toivottavasti on, täällä on nimittäin ollut ihanaa ja aurinkoista - Tallinna on tosiaankin parhaimmillaan kesällä. Sen huomaa esimerkiksi terasseista, joista esittelisin nyt yhden.


Aivan Rotermannin keskellä sijaitsee Bollywood -ravintolan terassi. Bollywood on intialainen ravintola vanhassa kaupungissa, mutta heidän ihana terassinsa sijaitsee tosiaankin Rotermannilla. Ja hyvä niin, sillä tälle terassille mahtuu mukavia säkkituoleja, pöytäfutis ja telkkari. Kyseessä on siis erittäin viihtyisä terde - jossa viihdyimme monta tuntia Emman kanssa.


Tallinnassa on jonkun verran intialaisia ravintoloita, ja Bollywood kuuluu ehdottomasti niiden parhaimmistoon. Bollywoodin Rotermannin terassi ei ole pelkästään juomista varten, vaan sieltäkin saa ruokaa. Otimme viimeksi paneer palak -annokset, joka on heittäen lempiannokseni Intian keittiöstä. 


Tilasimme vesikannuja varmaan kolme kappaletta (ne ovat täällä ilmaisia, jee!), söimme ja seurailimme laulujuhlien paraatia TV:stä. Telkkari on usein päällä tällä terassilla, ja esimerkiksi kaikki futiksen mm-ottelut näytettiin. Tämä olisi varmasti ollut mahtava kisastudio.


Suosittelen ehdottomasti Bollywoodin terassia, jos Rotermannilla shoppailu saa jalat väsyneiksi. Keksin vain yhden miinuksen terassille - hinnat. Tallinnassa ollaan tajuttu, että keskeisillä sijainneilla ihmiset maksavat ruoasta. Kaipa nuo hinnat siltikin tuntuvat Helsingissä asuville ihan kohtuullisilta, kuitenkin. Ja hei, intialaisen ruoan ystävät pysykää kuulolla vielä ainakin muutaman seuraavan postauksen ajan. Ajattelin esitellä uutuuden, mitä tulee Tallinnan intialaisiin ravintoloihin. Aivan superkiva rafla, ja vieläpä edullinen.


Oliko terassi tai itse Bollywoodin ravintola teille tuttu jo ennestään? Löytyykö jotakin mielipiteitä?

Nyt soi: Daughter - Tomorrow