perjantai 28. maaliskuuta 2014

Cup and Lucky 7, Glasgow


Olen käynyt useamman kerran Brittien saarilla, mutten ole lähes koskaan reissuillani syönyt mitään kovinkaan hyvää missään kovinkaan erikoisissa paikoissa. En kuitenkaan usko tämän johtuvan siitä, etteikö koko kuningaskunnassa osattaisi laittaa ruokaa, vaan pikemminkin siitä, etten ole vain tiennyt minne mennä. Ei siis ihme, että Glasgow'ssa söin aivan huippuhyvää ruokaa ihanissa rafloissa, sillä minulla oli niin monta hyvää kaupunkiopasta mukanani.


Osoite: 311 Byres Road ja 71 Renfield Street


Åsa johdatteli minut mitä ihanimmalle lounaalle. Saimme vihreät salaatit, tuliset vegesopat, gluteenittomat halloumileivät, After Eight -cupcakesit ja pannulliset inkivääri-sitruunaruoho teetä alle kymmenellä punnalla! Kaikki oli superhyvää, ravintola viihtyisä ja palvelu kohteliasta, kuten Brittien saarella yleensäkin. Ehdoton 10/10, suosittelen lämpimästi.


Osoite: 166 Bath Street


Disneylandin aikaiseen huonekaveriini Kataan voi aina luottaa, mitä tulee ravintolavinkkeihin. Niinpä luotimme Kaisan, Venlan ja Åsan kanssa hänen valintaansa meidän päivällistreffeillemme. Paikaksi valikoitu monien vaihtoehtojen seasta rennon tunnelmallinen Lucky 7.


Lucky 7:in ruokalistassa oli vaikka mitä jännittävää ja paljon vegevaihtoehtojakin, mutta itseäni houkutti perinteiset fish&chipsit. Kun tarjoilija vielä kehui annosta varsin mahtipontisesti: absolutely phenomenal, oli valintani selvä, vaikkakin pakko myöntää, että Åsan linssi-chili kotitekoisin nachoineen taisi kuitenkin voittaa annoskilpailun. Jälkkäriksi otin skotlantilaista double nougatia, eli paikallisruokia suosien mentiin tällä illallisella, mikä on aina hauskaa matkaillessa.  Laskusta selvittiin hieman yli 10 punnalla, ja oli todellakin sen arvoista!


Nämä kaksi paikkaa olivat kaikkien Britti-reissujeni ehdottomasti parhaat ravintolat. Missä hyvissä paikoissa te olette käyneet syömässä kyseisillä saarilla?


Nyt soi: Ylvis - Jan Egeland

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Mary's Milk Bar


Jos on yksi herkku jota rakastan, niin ehdottomasti jäätelö. Siksipä Spotted By Locals -sivuston Edinburgh vinkeistä jäi parhaiten mieleen Mary's Milk Bar, josta kirjoittaja kehui saaneensa elämänsä parhaat jätskit. Sekös kuullosti lupaavalta, ja niinpä pidin huolen siitä, että ehtisin lyhyellä Edinburghin reissullani varmasti käymään tässä maitobaarissa.


Mary's Milk Bar osoittautui mitä söpöimmäksi pikku jätskikiskaksi. Ja se jäätelö… Varmasti yksiä parhaimpia minunkin maistamia. Otin pistaasin ja suolatun karamellin makuiset pallot sekä vihreän teen, ja koko setti maksoi hieman yli viisi euroa. Ei kovinkaan paha hinta käsintehdystä herkullisesta jäätelöstä.


Erinomaisen jäätelön lisäksi Mary's Milk Barista voi ostaa käsintehtyä suklaata melkein missä tahansa muodossa. Kaikki olivat pakattu suloisiin pusseihin tai muihin pakkauksiin - toimisivat loistavina lahjoina siis.


Mary's Milk Baria pyörittää Edinburghiin opiskelujen perässä muuttanut Mary, joka hoitaa kuulemma suurimman osan myynnistäkin. Mary oli minunkin myyjänä, ja koska olin tiistai-iltapäivän ainoa asiakas, juttelimme vaikka mitä mukavia. Supersymppis tyttö, mikä tietysti tuo koko ihanaan kahvilaan plussapisteitä vain entisestään. Voin siis erittäin lämpimästi suositella Maryn jätskibaaria, joka löytyy osoitteesta 19 Grassmarket.


lauantai 22. maaliskuuta 2014

R2 FOR SPORTS!


Harvemmin on reissun jälkeen sellainen olo, etteikö haluaisi lähteä kotiin. Nyt tosin on nimenomaan tällainen fiilis. Minulla oli vaan niin mieletömmän hauska viikko täällä Skotlannissa! Parasta oli ehdottomastikin kaikkien vanhojen kavereiden ja veljeni näkeminen. Etenkin tuon isoveljeni! Hänen asuinkaupunkinsa Aberdeen alkoi vain kahden päivän aikana tuntua kolmannelta kodiltani, haha. Onneksi pääsen takaisin jo heinäkuussa!!


Veljeni haki heidän koulunsa "sports presidentiksi", ja kampanjointi viikko osui juuri tähän minun reissuni ajankohtaan. Sekös ei tosin haitannut yhtään - päinvastoin, minusta oli ihan superhauskaa hyppiä arttupaita päälläni ympäri campusta ja jaella karkkeja ja tarroja kaikille ohikulkeville.


Aina ei tosin voi voittaa, vaikka kuinka kovasti yrittäisikin. Eikä tällä kertaa ollut paljosta kiinni! Voittaja oli viime vuoden presidentti, jonka kausi oli ilmeisesti mennyt oikein hyvin, joten luonnollisesti hänellä oli takanansa suuri kannatusjoukko. Meillä oli kuitenkin ollut niin mahtava kampanja, ettei häviö pystynyt häiritä meidän after-paardeilua laisinkaan.


Seuraavan päivän koomailut tapoin isolla English breakfastillä Mariannan kanssa. Olimme Mariannan kanssa samalla luokalla ala-asteelta lukioon asti, ja olimme hyvät kaverit läpi koulu-uriemme. Emme kuitenkaan ole nähneet toisiamme sitte YO-juhlien jälkeen, joten aika meni rattoisasti viimeisen kahden vuoden tapahtumat läpi käyden.


Kolmen tunnin bussimatkan ja sadantuhannen selfien jälkeen saavuin Edinburghiin, jossa minua odotti treffit lukioaikaisen bestikseni Nooran kanssa. Olimme lukiossa todella läheisiä, mutta elämä vei meitä eri teille, ja olemme molemmat aika huonoja pitämään yhteyttä. Nyt kun kerta olin tulossa hänen kotikaupunkiinsa, niin ilman muuta pyysin vanhaa ystävääni lasilliselle. Oli ihana ilta, aivan kuten ennenvanhaan!;) Nyt olemme myös Snapchat-kaverukset, joten eiköhän yhteydenpito lisäänny meillä laiskoilla ainakin pikkuisen, he-he!


Nyt on pakko kuitenkin vetää toast and tea naamaani ja lähteä lentokentälle päin. Tavataan taas siis Tallinnan puolella, joskin aivan mahtiva Skotlanti-vinkkejä on luvassa vielä muutaman postauksen verran.

torstai 20. maaliskuuta 2014

Glasgow


Heippahei, mites kaikilla menee? Itse makoilen nyt veljeni sohvalla Aberdeenissä. Saavuin tänne tänä iltana onnistuneen Glasgow'n reissun jälkeen. Glasgow'ssa olin vain 24 tuntia, mutta niinkin lyhyessä ajassa ehti tehdä vaikka mitä mukavaa, ja rakas ystäväni Åsa piti minusta koko ajan hyvää huolta. Seuraavaksi on ehdottomasti hänen vuoronsa tulla Tallinnaan. <3


Saavuttuani Glasgow'hun eilen kiertelimme Åsan kanssa muutamat kaupat, minkä jälkeen siirryimme fish&chipseille parin muun kaupungissa asuvan kavereini kanssa (siitä lisää myöhemmin!). Ihanan rento ilta ja taas kerran oli ihanaa nähdä vanhoja kavereita pitkän ajan jälkeen.


Tänään herättyämme Åsa vei minut kierrokselle yliopistollensa, joka oli aivan jättisuuri sekin. En esimerkiksi ole vieläkään päässyt sen yli, että heidän koulussaan oli museo. Ihan oikea, kunnollinen museo. Museo, joka on isompi kuin meidän yliopistomme kaikki taidesalit yhteensä. Ja kovin kiinnostava tiedemuseo se olikin! En käy juuri koskaan tiedemuseoissa, mutta tästä Hunterian museosta sain vähän kiinnostusta lähteä tutkailemaan tiedemuseoita enemmänkin - seuraavan kerran vaikka ihan Tallinnassa.


Loppu päivästä kiertelin keväistä Kelvingroven puistoa ja West Endin hienostoaluetta. Söin Åsan karkkipurkin tyhjäksi ja tein second hand-löytöjä. Nappasin pipon päästäni pois, iskin tilalle aurinkolasit, vedin takkini vetokejun auki ja nautin auringon lämmöstä.


Bussimatka Aberdeeniin sujui Melissa Hornia kuunnellessa ja pinkkejä lampaita ihmetellessä. Perille saavuttuani nappasimme veljeni kanssa leivät Subwaystä ja lähdimme kampanjoimaan hänen student union sports presidentshipiään varten opiskelijabaarejen edustalle. Jos tämän postauksen sattuu lukemaan joku Aberdeen Universityn opiskelija, niin käykäähän kiltit kullat äänestämässä veljeäni tästä. Kiitos suuresti, ja palaillaan ensi postauksessa enempien Aberdeen-kuulumisten kera.


Nyt soi: The National - Trophy Wife

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Happy St Patrick's Day!


Kaikille hyvää Pyhän Patrikin päivää täältä Edinburghista! Loman ensimmäinen päivä on sujunut superkivasti. Treffasin aamulla ystävääni Gabrielaa, jota en ollut nähnyt neljään vuoteen. Epäilin hieman aluksi kehtaanko edes ottaa häneen yhteyttä, mutta aivan turhaan epäilin. Gabriela oli yhteydenotostani kovin iloinen, ja lupasi viedä minut skotlantilaiselle aamiaiselle. Näin siis teimme, ja minä sain maistella baked beansejä, black puddingia, link sausagea ja tattie sconeseja...


Aamiaisen jälkeen Gabriela toimi maailman parhaana sight-seeing oppaana. Oli aivan ihanaa, kun pystyi huoletta seurailemaan ja keskittyä maisemien ihailuun, kun toinen tiesi minne mennä. Gabriela osasi myös kertoa minulle vaikka mitä jänniä pikkufaktoja kotikaupungistaan. 


Carlton Hill, josta avautui todella kivat maisemat kaupungin ylle. Edinburghissa on pieniä mäkiä siellä sun täällä, mikä tekee kaupungista kauniin ja avaramman tuntuisen.


Keskustaa kierreltyämme Gaby esitteli minulle hänen yliopistoaan. Edinburgh Universityn main campus oli kyllä himpun suurempi kuin Tallinna Ülikoolin oma…huh huh, pelkästään heidän oppilaskunnan talo on suurempi kuin meidän koulumme päärakennus! Toki on muistettava, että Edinburghin yliopistossa on kolme kertaa enemmän opiskelijoita kuin meidän ülikoolissamme, ja on se reilusti vanhempikin. Esimerkiksi filosofian luennoilta tuttu David Hume on jo hänkin jopa suorittanut tutkintonsa täällä! Minä sain koskettaa hänen kultaista varvastaan.


Gabylle sanoin heipat alkuiltapäivästä, ja lähdin kiertelemään Bruntsfieldiä. Ihailin alkanutta kevättä, pistäydyin taidekauppaan, matkustin kaksikerroksisella bussilla, bongailin vihreään pukeutuneita juhlijoita, enkä saanut skottiaksentista selvää.


Illemmalla tapasin pariani vanhojen tansseilta ja kahta muuta lukioaikaista ystävääni. Viime tapaamisesta heidänkin kanssaan oli kulunut jo niin monta vuotta, että siinä ajassa ehtii oppia puhumaan ruotsia sujuvasti. Keskustelukieltä lukuun ottamatta ei näissä ystävyyssuhteissa ollut muuttunut mikään muu, ja oli taas niin rentoa hengailla vanhojen kavereiden kanssa. Tack Sabina, Otto och Kasper!


Edinburgh yllätti todella positiivisesti - tämä on todella kaunis ja eloisa kaupunki. Huomenna ohjelmassa on muutama taidemuseo, jätskibaari ja Primark. Sitten matka jatkuukin täältä eteen päin, kun hyppään iltapäivästä Glasgown bussiin. 


Nyt soi: Redrama - Let Me Go

torstai 13. maaliskuuta 2014

Hästi läheb!

NO TERE, pitkästä aikaa! Minulla on ollut vaikka mitä puuhaa ja kiireitä viimeisien viikkojen aikana, äitikin on jo valitellut tästä hitaasta postaustahdistani. Ajattelin tässä siis kertoilla äidille ja muille kiinnostuneille mitä minulle kuuluu tänne Eestimaahan.


Bileitä on ylläri vaan riittänyt. Meillä oli pari viikkoa sitten Lindsey barndance-synttärit, jolloin keräsin paljon huomiota tuolla jouluvibaisella stetsonilla. Pääsen taas pukeutumaan oudoksi huomenna, kun Emma pitää meri-teemaiset synttäripippalot. Löysin jo silmälapunkin kirjakaupan lastenosastolta, yarrr.


Täällä ollaan nautittu aivan fantastisista kevätsäistä, vaikka yhtenä aamuna takatalvi iskikin ja kovaa. Koko Facebookin uutisseinä täytti lumivalitteluista, mutta itse innostuin lähteä kuvailemaan talvista vanhaa kaupunkia. Olin aika ylpeä räpsimistäni kuvista, vaikka kameran akku olikin loppunut ja jouduin tyytyä omppupuhelimen laatuun. Lumi suli pois jo samana iltana, minä sain kuvani, ja Facebook-kansa pääsi rauhoittumaan.


Jaoin tämän kuvan pienen tarinan siivittämänä jo Instagrammissa ja Facebookissa, ja ties missä muissa sosiaalisissa medioissa, mutta blogiyleisö ei tätä kuvaa ole vielä nähnyt eikä tarinaa kuullut. Kuvan nappasin siis naisten päivänä, ja siinä esiintyy itselleni ostamani tulppaanit. Suomessa ollessani isäni on aina ostanut minulle naisten päivän ruusun, ja olin jo etukäteen vähän salaa harmitellut sitä, etten ruusuani tule tänä vuonna saamaan. Onneksi minulla on varmaan maailman ihanin esimies, joka osti meille kaikille toimiston naisille naisten päivän kukat. Unohdin omani toimistolle, mutta nyt tuntui jo ihan ok:lta ostaa omat kukkani, kun olin niitä jo kerran joltakin muulta saanut. Enpä tosin olisi tarvinnut näitä lohdutustulppaaneja, koska sain kaveriltani seuraavana päivänä kokonaisen kimpun ruusuja ja Vapiano-dinnerin. Vautsi. Maailman ihanimman esimiehen lisäksi omistan näköjään myös maailman ihanimmat kaverit!


Toisilta ihanilta kavereilta sain synttärilahjaksi liput balettiesitykseen, jonka jälkeen siirryimme Rataskaevu 16-ravintolaan illallistamaan. Oli aivan superihana ilta, josta olen aivan hurjan kiitollinen ystävilleni! Postauksen Tallinna-vinkkinä voisikin toimia tämä kauppakeskus Solarista vastapäätä sijaitseva Eesti Rahvusooper, joka on vähintäänkin yhtä elegantti kuin Töölön oopperatalo, mutta huomattavasti edullisempi. Jos siis nauttii baleteissa tai muissa oopperaesityksissä käymisestä, ei ole lainkaan hullumpi idea tulla katsomaan niitä tänne lahden toiselle puolelle.


Viime viikkoina on ollut erityisen jänniäkin hetkiä. Kävin Viron presidentin linnassa, jolloin Andrus Antsip vilkutti minulle ;) Antsip toimi Viron pääministerinä yhdeksän vuotta, ja pyrkii nyt EU-komissaariksi. Tämä uutinen on kiinnostanut ihan ulkomaidenkin medioita. Mies ilmoitti eroavansa virastaan juuri sinä päivänä, kun olin luokkaretkellä tuolla presidentin linnassa, jossa virallinen ilmoitus siis tehtiin. Näin myös jonkun supertunnetun uutistoimittajan, hän tosin säästeli vilkutuksiaan. Harmi, muttei tässä suinkaan vielä kaikki. Presidentti Ilveksen Japanin matkalaukku oli aulan vaatehuoneessa aivan oman laukkuni vieressä. Olisin vaikka voinut ottaa hänen laukkunsa "ihan vahingossa" mukaani siis...miettikääpä sitä!


Koin toisenkin jännän hetken viime viikolla, kun pääsin ihan oikeaan photoshootiin leikkimään mallia. Ystäväni Lydia on ammattilais meikkaaja, ja hän tarvitsi uusia kuvia portfolioonsa. Minä tarjouduin auttamaan, ja niinpä vietimme koko päivän studiolla meikkejä ja hiuksia laittaessa, sekä kameran edessä poseeratessa. Oli todella hauska kokemus, jonka tulen toivottavasti toistamaan tässä lähiaikoina.


Alla koko tiimimme, kameran takana heiluvaa Gen Vagulaa lukuun otammatta. Vasemmalta: Doris,  miiiinä, hiusmestari Braids By Maarjan Maarja, ihana meikkitaiteilijani Lydia Feodora Jakson, minulle korvaamatonta poseerausapua tarjonnut Star System -mallitoimiston Linda ja viimeisenä Marliis! Päällämme Bless This Messin babushka-mekot.


Postaustahti varmasti tihenee tästä taas, ja sunnuntaina lähden taas reissuun. Tällä kertaa matkakohteenani on veljeni kotimaa Skotlanti, en malta odottaa! Veljeni lisäksi Skottimaassa asuu varmaan puolet vanhoista lukiolaisistani, joten loistavia matkaoppaita on minulla riittämiin. Kuulisin tosin mielelläni vielä näin etukäteen, jos joillakin teillä blogiini eksyneillä on hyviä vinkkejä jaettavaksi. Kiitos, ja kuullaan taas pian! <3

Nyt soi: Haim - Don't Save Me