Spotters Weekend 2014

Spotters 2014. Kuva: Mankica Kranjec

Nyt en tiedä mistä aloittaa. Ehkä ensimmäiseksi voisin pahoitella hiljaista postaustahtia, ja seuraavaksi mainita, että vietin muutama viikko sitten yhden elämäni parhaista viikonlopuista Amsterdamissa. Valehtelematta ja liioittelematta.

Luovaa kirjoitusta. Kuva: Dmitri Korobtsov

Minut otettiin viime helmikuussa mukaan Spotted by Locals -blogiyhteisöön jakamaan Tallinna-vinkkejäni. Spotted by Localsiin kuuluu Tallinnan lisäksi 56 kaupunkia Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Jokaisella kaupungilla on noin keskimäärin viisi bloggaajaa, jotka kertovat omien kotikaupunkiensa parhaista menopaikoista.

Parhaan tarinan äänestys, kuvassa Nikolai ja Bennie. Kuva: Mankica Kranjec

Pääsin Spotted by Localsiin ihan samalla tavalla, kuin mihin tahansa muuhunkaan työpaikkaan: lähetin rekrytoijille CV:ni ja kirjoitusnäytteeni, mitä seurasi haastattelu Skypessä. Muistan kuinka jännitin tuota haastattelua - toivoin nimittäin todella paljon pääseväni SbL:n Tallinna-bloggaajaksi. Tällä kertaa jännitykseni palkittiin, ja haastattelun jälkeisenä päivänä allekirjoitin erittäin iloisena työsopimuksen. En tosin siinä vaiheessa osannut edes aavistaa, mitä kaikkea minulla oli edessäni Spotted by Localsin kanssa.

DeSlangin pingisturnaus, kuva: Dmitri Korobtsov

Spotted by Localsin perustajat Sanne ja Bart tulivat käymään Tallinnassa viime toukokuussa, ja me tapasimme heidät yhdessä toisen Tallinna-bloggarin Dmitrin kanssa. Silloin ymmärsin ensimmäistä kertaa, että minulla on Spotted by Localsin kautta kontaktit 57 kaupunkiin valmiina. Kesällä hyödynsin tätä verkostoa ja tapasin euroreissuni aikana Vilnassa Šarūnaksen ja Marekin, Varsovassa Magdan, Prahassa Janan ja Wienissä Davidin, Julian ja Andreaksen. Ajattelin silloin, että miten kaikki nämä kahdeksan blogikollegaani voivatkaan olla aivan huipputyyppejä.

Kamilė ja Annina, Team Balticin hyperaktiivisimmat jäsenet. Kuva: Kamilė Naraitė

Muutama viikko sitten Bart ja Sanne kutsuivat meidät kaikki 200 bloggaajaa Amsterdamiin tutustumaan toisiimme. Ja voi että… Meistä pääsi paikalle vajaa 100, ja kaikki olivat niin mielettömän mukavia ihmisiä. Kaikille oli todella helppo jutella ja meille syntyi nopeasti mitä hulluimpia inside-juttuja. Sunnuntaina tuntui siltä, kuin olisin tuntenut nämä ihmiset jo paljon pidempään. Ihmeellistä, miten omasta kotikaupungistaan kirjoittelu yhdistää ihmisiä näin paljon.

Reissun parhaimpia uusia tuttavuuksia: Stefan ja Kamilė. Kuva: Dmitri Korobtsov

Yövyimme Amsterdamin kanaalejen laivahotelleissa. Perjantaina saavuimme laivoille seitsemän aikaan, kaikilla mukanaan syötävää tai juotavaa omasta maastaan. Valmistimme Dmitrin ja Nikolain kanssa virolaiset herkkumme esille, minkä jälkeen maistelin Tobyn tuomia skotlantilaisia tablet-karkkeja, belgialaisten seljankukasta valmistettua Roomer-juomaa ja muita juhlapöydän ihmeellisyyksiä. Antin, Elinan, Kathrinin ja minun ihmetykseksemme Salmiakki-shotit nousivat illan hitiksi. Niistä ihan oikeasti pidettiin!

DeSlangin asunnossa, kuvassa Jošt ja Kamilė. Kuva: Dmitri Korobtsov

Lauantai alkoi aamiaisella ja luovan kirjoittamisen harjoituksella, minkä jälkeen kuvasimme hieman promovideoita SbL:lle. Sitä seurasi kaupunkikierros aurinkoisessa Amsterdamissa ja lounas Compagnietheaterissa. Lounaspaikassa Bart kertoi meille blogiyhteisömme alusta ja tulevaisuuden suunnitelmista, keskustelimme sosiaalisesta mediasta ja saimme esittää yleisiä parannusideoita sivustollemme.

Ping pong dance, kuvassa Gol ja Kamilė. Kuva: Wouter Spitters

"Virallisen" osuuden jälkeen lähdimme taiteilijoiden valtaamaan (=squattaamaan) DeSlang-taloon. Siellä meitä odotti hollantilaiset juustot, baari ja neljä pingispöytää. Järjestimme 100 ihmisen pingisturnauksen, johon väsyimme aika pian Kamilėn ja Golin kanssa… Aloimme sen sijaan tanssimaan pingismailojen ja -pallojen kanssa! Pian muutkin innostuivat mukaan, ja kohta olimmekin vallanneet yhden pingispöydistä ja iroittaneet siitä verkon. Kehittelimme pingiksestä omanlaisemme diskoversion, jossa pallo lensi ties minkälaisissa kaarissa ja kierteissä ympäri pöytää ja me jorasimme yhtä ihmeellisin liikkein sen ympärillä. Sillä hetkellä ajattelin, että olen mielettömän onnekas ihminen: harva pääsee elämänsä aikana viettää näin hulvattoman hauskaa viikonloppua 40 eri kansailaisuuden seurassa.

Sunnuntaimarketti, kuvassa Renata. Kuva: Cinthya Uribe

Pingisdiskon jälkeen disko jatkui laivahotellissamme. Teimme itse muovimukeista kaiuttimet ja hoilasimme Teenage Dirtbag -biisiä taukoamatta. Juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä ja menin varmaan kolmen aikaan nukkumaan - jotkut eivät menneet ollenkaan. Sunnuntaina suuntasimme aamiaisen jälkeen torille, josta lähdimme yksitellen juna-asemalle ja kotia kohti. Me tosin ehdimme vielä kierrellä Amsterdamin kaanaleja ja syömään pannukakkuja Stefanin ja Angelinan kanssa ennen kun hyppäsin Haagin junaan.

Kuva: Cinthya Uribe

Hollannista oli hirmu vaikea lähteä kotiin, etenkin, kun piti hyvästellä uudet kaverit. Onneksi olemme jo suunnitelleet Baltic Spotters Weekendiä, Tallsinki Spotters Weekendiä ja #occupyjoststreet2015 -tapahtumaa jäätävän suuressa WhatsApp -ryhmäkeskustelussa. Ihanaa olla mukana Spotted by Localsissa! Käykää ihmeessä tsekkaamassa minun artikkelini täältä.

Nyt soi: Wheatus - Teenage Dirtbag