Kävin yhtenä päivänä Ubudissa ollessamme pitkällä kävelyllä paikallisessa kylässä keskellä riisipeltoja. Oli ihanaa kävellä kaikessa rauhassa niin, ettei koko ajan joku ollut repimässä hihaa milloin tarjoten taksikyytiä tai hindupatsasta "for very good price just for you".
Koko kävelyreissun aikana vastaan ei tullut yhtäkään toista valkoihoista, taisin olla kyläläisillekin melkoinen näky. Kaikki paikalliset tervehtivät iloisesti "Hello!" minun kävellessäni heidän ohitseen ja jotkut pysähtelivät kysymään minulta asioita aidon mielenkiinnon takia - eivätkä siksi, että saisivat viimeisimmänkin erän I Heart Bali t-paidoistaan myytyä.
Ihmiset asuivat todella kauniissa temppeleissä, joita vahtivat äkäisesti haukkuvat koirat. Joka puolella vilisi kanojen lisäksi skoottereita, joiden kuskeina saattoi toimia alle 10-vuotias. Kylän lapset olivat hurjan suloisia, ja joukko pikkupoikia lähti seuraamaan minua muutaman kymmenen metrin ajaksi.
Vaikka taivaalta pikkuisen ripottelikin, sain mielestäni napattua kivoja kuvia. Antaa niiden kertoa loput tästä pienestä Bali-kylästä.
Kävely oli todella rauhoittava, suorastaan terapeuttinen. Olemme muutenkin viettäneet Julien kanssa lomamme erittäin terveellisissä ja hengellisissä merkeissä, mikä on ollut aivan ihanaa. Menevinä nuorina naisina kuitenkin päätimme eilen, että nyt on aika repäistä ja lähteä kunnollisen kaavan mukaan Gilin yöelämään. Meillä oli ihan superhauska ilta rantaklubeilla tanssien ja yöuinneilla käyden. Tänään olemmekin sitten koomailleet valehtelematta koko päivän bambukattoisessa majassa isojen patjojen ja tyynyjen kera. Kohta voisi ryhdistäytyä ja lähteä seuraavaan hostelliimme. Iltasuunnitelmissa on syödä koko Gilin night market tyhjäksi. Kuullaan taas joskus sen jälkeen! xx
Nyt soi: Bruno Mars - When I Was Your Man
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti