maanantai 16. syyskuuta 2013

Tervist Soomest

Terveiset tällä kertaa täältä lahden pohjoispuolelta, tarkemmin sanottuna Helsingin keskustan lemppari lounaskahvilastani, Kalevankadun SIS. Delistä! Vihersmoothie, avokado-lohi salaatti ja taustalla soiva The Lumineers takaavat kyllä parhaan mahdollisen alun tähän viikkoon.


Suomen vierailuni on tällä kertaa harmittavan lyhyt - ainoastaan 13 tuntia. Olisin mielelläni viettänyt täällä pidemmänkin aikaa, mutta valitettavasti minulla ei nyt oikeastaan olisi varaa olla lainkaan poissa Tallinnasta. Tämänkin reissun tarkoituksena on näin ensikädessä visiitti ihotautilääkärille, mutta mieluisampiakin juttuja olen ehtinyt tehdä. Eilen saavuttuani perille lähdin kahvittelemaan serkkuni kanssa, ja nopea iltatapaaminen kaverini kanssa parkkipaikallamme venyikin monituntiseksi juttelutuokioksi :)

Yritys ostaa mahdollisimman terveelliset matkaeväät laivalta

Eilen saapuessani Helsinkiin tuli todella kummallinen olo. Oli kuin olisin tullut kotiin, jota en ole viimeiseen kolmeen viikkoon osannut ikävöidä lähes ollenkaan. Tajusin vasta satamaan saavuttuani, tuttuja maisemia katsellessani, että kyllä minulla koko ajan olikin ollut vähän ikävä takaisin. Elämä tuntuu niin yksinkertaiselta, kun kaikki ympärilläni toimii tuttuun tapaan, mitään ei tarvitse arvuutella, tavallisissa kanssakäymisissä ei tarvitse jännittää, mitäköhän kieltä sitä pitää tällä kertaa yrittää sönköttää. Täällä on iso liuta ystäviä, perheenjäseniä ja tuttuja, jotka välittävät. Kaikki on niin helppoa, kotoisaa. Tuntui ihanalta palata takaisin, edes näin pieneksi hetkeksi.


Tämän pikkureissuni aikana tajusin kuitenkin jotain muutakin. Nyt juuri, en halua elää tuttua ja helppoa elämää. En halua katsella näitä maisemia, joita olen koko elämäni katsellut. Vaikka rakastankin kotimaatani Suomea, janoan nähdä muitakin kulttuureja, ja kokea, millaista elämä on muuaalla. Haluan haastaa itseäni. Haluan, että helpotkin jutut, kuten niinkin yksinkertaiset asiat kuin vaikkapa kaupassa käynti, voivat tuntua erilaiselta ja välillä vaikeiltakin. Haluan oppia, nähdä, ja kokea uutta. Haluan tavata ihmisiä, jotka kertovat tarinoita, joita on vaikeaa uskoa todeksi. Tällä hetkellä minusta siltä, että kaikki tämä mahdollistuu Tallinnassa. Uskon kuitenkin, että tämä on vain alkua. Pian on Tallinnakin nähty, ja sitten haluan taas uusiin haasteisiin.

Eiliseltä sienireissultamme Aegviiduun!

Nyt on kuitenkin vielä turhaa katsella Tallinnaa pidemmälle. Mutta sitten joskus - vuoden, parin päästä. On hyvä elää hetkessä, mutta on myös hyvä välillä pysähtyä. Pysähtyä tänne pikkuiseen kahvilaan Kalevankadulla, ja ajatella tulevaisuuttaan, omaa potentiaaliaan. Mitä elämä tuokaan tullessaan, minne sitä voisikaan päätyä. Sitä ei voi tietää, mutta siitä voi haaveilla, ja siihen voi itse myös vaikuttaa.

Tällaista tänään. Nyt on kiireen vilkkaan lähdettävä Länsisatamaa kohti. Hyvää viikon alkua kaikille :)

Nyt soi: The Lumineers - Dead Sea

3 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia aiheita ja ihana viimeinen kuva! Mitä sulle kuuluu nykyään? Olisi kivaa tavata pitkäistä aikaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Hei kiitos tosi paljon Jenny! <3 Sullakin on aina ihania kuvia blogissas! No älä muuta, ois tosi kiva nähdä. Pitäisi ottaa joku Mattliden reunionin? :D

      Poista